Biokaasua riittäisi miljoonalle kaasuautolle vuonna 2045

Mika Romana oli työmatkalla Kaarinasta Ouluun ja tankkasi biokaasua maaliskuussa Oulun Ruskossa. Kuva: Pekka Fali

Kaasutankkausasemat yleistyvät. Oulun Kiertokaaren asema on toiminut vuoden verran. Kuva: Pekka Fali

Biokaasua riittäisi Suomessa jopa miljoonalle kaasuautolle. Kuva: Pekka Fali

Kaasu tulee autoon tankkausaseman kaasupulloista. Kuva: Pekka Fali

Biokaasun tuotantoa voidaan lisätä jopa 10–20-kertaiseksi nykyisestä, Suomen Biokaasuyhdistys arvioi.

Teknis-taloudellisesti biokaasua voitaisiin käyttää pelkästään liikennekäytössä vuonna 2045 kymmenen kertaa nykyistä tuotantoa enemmän, mikä riittäisi jopa miljoonalle kaasuautolle.

Nykyisin biokaasua tuotetaan lähes tuhat gigawattituntia. Raaka-ainetta riittäisi helposti kymmenkertaiseen määrään jo vuoteen 2030 mennessä.

Biokaasun vahvuudet ovat kotimaisuus, uusiutuvuus ja vähäpäästöisyys eikä biokaasu kilpaile ruuantuotannon kanssa, Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä toteaa.

Kasvihuonepäästöjä biokaasusta ei tule juuri lainkaan ja maatalouden päästöt vähenevät.

Mädätysjäännöksestä saadaan lannoitteita, joilla voidaan korvata keinolannoitteita, mikä vähentää osaltaan kasvihuonepäästöjä.

Biokaasu vähentää tulevaisuudessa painetta lisätä nestemäisten biopolttoaineiden osuutta liikenteessä.

Ilmo 2045-ohjelmassa esitetään, että vuonna 2030 Suomessa on 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 jo 250 000 kaasuautoa. Raskaassa kalustossa vuonna 2030 olisi 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 22 000 kaasuautoa.

Biokaasuyhdistyksen mukaan tuotannon investointituet, hankinta- ja jakeluasematuet sekä uudet verotusratkaisut ovat tarpeen. Myös kannustimia maatalouden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen biokaasutuksessa tarvitaan, Virolainen-Hynnä sanoo.

Yhdistys painottaa biokaasun verottomuuden jatkamista.

EU-komissio on hyväksynyt vastaavat veroetuudet Ruotsissa ja Saksassa.

Maatiloille tärkeää on lannan ravinteiden kierrätys. Maatiloilla muodostuu lantaa vuodessa yli 17 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia, jotka sisältävät runsaasti typpeä ja fosforia.

Maatalousmassoista saadaan biokaasua 4 000 gigawattituntia, missä ei ole mukana biokaasun tuotantoa varten viljeltyjä peltobiomassoja. Niistä voitaisiin rehun ja ruuan tuotantoa haittaamatta tuottaa energiaa biokaasuna useita tuhansia gigawattitunteja.

Suomessa on noin 20 maatalouden biokaasulaitosta, jotka käsittelevät pääosin lantaa ja jonkin verran myös peltobiomassoja. Muutamilla laitoksilla käsitellään myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Useita kymmeniä maatilahankkeita on vireillä, suunnittelussa ja rakenteilla. Niiden lisäksi on käynnistymässä muutamia isoja keskitettyjä lantaa pääraaka-aineena käyttäviä hankkeita, esimerkiksi Valion ja Nurmon Bioenergian laitokset Pohjanmaalla.