Linnut siirtyvät hitaammin kuin ilmasto muuttuu

Kuukkelia tavataan Suomessa erityisesti Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa. Kuva: Markku Vuorikari

Tuoreen tutkimuksen mukaan eri lintulajien siirtymissuunnissa on suuria eroja.

Lintulajien populaatiot ovat noin 30 vuoden aikana siirtyneet pohjoiskoilliseen keskimäärin 37 kilometriä. Samanaikaisesti lajeille sopivat ilmasto-olot ovat siirtyneet keskimäärin 186 kilometriä.

Metsissä elävien lajien ja Suomessa talvehtivien lintujen populaatiot ovat siirtyneet kohti koillista. Esimerkiksi metsien kuusi- ja hömötiaisen sekä pikkukäpylinnun populaatioiden tiheyden painopiste on siirtynyt keskimäärin yli 150 kilometriä koilliseen.

Muuttolinnuilla ja maatalousympäristössä viihtyvillä lajeilla populaatioiden siirtymissuunnassa on runsaasti vaihtelua. Osa lajeista on siirtynyt kohti länttä ja luodetta.

"Metsälajeilla löytyy sopivaa elinympäristöä halki koko Suomen, jolloin elinympäristö ei rajoita lajien leviämistä samalla tavalla kuin pelloilla elävillä lajeilla", kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Ympäri vuoden Suomessa pysyvät lajit pystyvät luultavasti paremmin seuraamaan myös talviaikaista ilmastonmuutosta toisin kuin muuttolinnut, joilla vaihtelevat ilmasto-olot muuttoreitinkin varrella hankaloittavat leviämistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 128 lintulajin pesimäaikaisen tiheyden ja näiden levinneisyysalueella olevien lämpötilaolojen siirtymistä Suomessa.

"Ehkä tukalimmassa tilanteessa ovat tuntureiden linnut kuten kiiruna. Ne voivat siirtyä ainoastaan ylemmäksi kohti tunturin lakiosaa, tai Norjan ja Ruotsin puolella sijaitseville korkeammille tuntureille", kertoo johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkimus on julkaistu Global Change Biology -tiedesarjassa.