Nuoret kuljettajat törmäävät vaativaan työarkeen
Myrskypuiden korjuu vaatii metsäkoneen-kuljettajalta kokemusta ja varovaisuutta. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMetsäkoneenkuljettajat valmistuvat kouluista melko hyvällä metsäosaamisella, mutta muuten liian heikoin eväin työelämään, sanoo Työtehoseuran tutkija Eila Lautanen.
Etenkin koneyrittäjiksi päätyneet ovat kokeneet, ettei työelämässä tarvittavia taitoja karttunut koulussa juuri lainkaan.
Samalla näitä taitoja pidetään yhtä tärkeinä ammatissa pärjäämisen kannalta kuin metsäosaamista. Metsäkoneenkuljettajina työskentelevät nostivat etusijalle luotettavuuden, päätöksentekokyvyn ja vastuunottokyvyn. Yrittäjät korostivat lisäksi paineensietokykyä ja kustannustietoisuutta tärkeimpinä valmiuksina.
”On kallis kone alla, ja sen pitää tuottaa vähintään nollatulos. Työssä ei ole paljoa aikaa harjoitella”, Lautanen luonnehtii.
Lautanen selvitti viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa metsäammatteihin vuosina 2005–2009 valmistuneiden osaamista ja koulutuksen vaikuttavuutta.
Mielikuva metsäkonetyön soveltuvuudesta tuppisuisille mörrisköille on vanhentunut. Opetussuunnitelmissa korostetaan kykyä toimia itsenäisesti, mutta se ei riitä. Kuljettajan pitää tulla toimeen niin työnantajan, metsäyhtiön kuin maanomistajankin kanssa.
”Meillä on voimassa ajatus, että metsäammatissa seurustellaan puiden kanssa. Se ei päde enää millään koulutusasteella.”
Lautasen mielestä työelämätaitoja pitäisi tarjota kouluissa läpäisyperiaatteella osana ammatillisia opintoja. Jotta esimerkiksi yrittäjämäistä otetta työhön voisi opettaa, kouluttajien pitäisi itsekin olla yrittäjämäisiä, kokeneita ammattilaisia.
Metsäteho Oy on esittänyt metsä- ja ajokonekoulutuksen järjestämiseksi mallia, jossa kuljettajakoulutus aloitettaisiin yhteisessä ryhmässä ja hakkuukoneen kuljettajiksi valittaisiin toisena vuonna työhön sopivimmat opiskelijat.
Lautasen mielestä se tehostaisi konekoulutusta.
”Noin 60 prosentilla opiskelijoista motoriikka riittää hakkuukoneen kuljettajaksi. On opiskelijankin kannalta ikävä tilanne, jos opiskellaan kolme vuotta ja valmistutaan ammattiin, jossa ei ole edellytyksiä pärjätä.”
Jos nykyinen meno jatkuu, ammattitaitoisia kuljettajia ei valmistu tarpeeksi. Metsätehon arvion mukaan vaje on vähintään sata kuljettajaa vuodessa. Nykyisin vuosittain valmistuu noin 400 metsäkoneenkuljettajaa. Valmistuneista noin 80 prosenttia on jäänyt oman ammattinsa töihin.
Pari vuotta sitten Helsingin yliopistossa väitelleen Juho Soirinsuon tutkimuksen mukaan metsäkoneyritykset kokevat ammattitaitoisen työvoiman puutteen kasvunsa tulppana.
Lautasen mukaan koneyrittäjien on paikattava kuljettajapulaa ulkomaisella työvoimalla, ellei koulutusjärjestelmä uudistu. Etelä-Suomen yritykset työllistävät virolaisia ja venäläisiä kuljettajia jo nyt.
Metsäkonekoulujen toimiluvat ovat voimassa vuoteen 2017 asti. Lautanen toivoo muutoksia koulutusjärjestelmään aikaisemmin.
”Laadukkaan työvoiman riittävyys on niin iso asia, että siihen asti ei ole varaa odottaa.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
