Kyproksen pankkisaneerausiskee suurtallettajiin
BRYSSEL (MT)
Kyproksen ja euromaiden sopima tukipaketti iskee rajusti suurtallettajiin. Talletuksista kerätään arviolta 4,2 miljardia euroa.
Maan toiseksi suurin Laiki-pankki ajetaan kokonaan alas. Käytännössä pankin velkakirjojen haltijat menettävät omistuksensa kokonaan.
Myös yli 100 000 euron tallettajat ovat menettämässä valtaosan rahoistaan. Tilalle he saanevat perustettavan roskapankin osakkeita, joiden arvo on kuitenkin hämärän peitossa.
Pankin terveet osat ja alle 100 000 euron talletukset siirretään maan suurimpaan Bank of Cyprus -pankkiin, jonka suurtallettajat kärsivät niinikään isot tappiot.
Kyproksen valtiovarainministeri Michael Sarris arvioi tiistaina, että maan pankkien suurtallettajat voivat menettää noin 40 prosenttia talletuksistaan.
Menettäjien joukossa on runsaasti venäläisiä liikemiehiä, joilla arvioidaan olevan Kyproksessa yhteensä 24 miljardin euron talletukset. Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev nimittikin päätöstä maanantaina ”ryöstöksi”.
Lehtitietojen mukaan venäläissijoittajat etsivät parhaillaan uusia kohteita rahoilleen.
Kyproksen pankit pysyvät suljettuina ainakin ensi torstaihin saakka. Myös sen jälkeen pääomaliikkeitä ja talletusten nostoa rajoitetaan.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) oli tyytyväinen saavutettuun Kypros-sopuun.
”Lopputulos on hyvä ja se vastaa myös Suomen tavoitteita”, Urpilainen sanoi maanantaiaamuna Brysselissä.
Hänen mukaansa sopimus on parempi kuin viikko sitten neuvoteltu edellinen yritys, joka kaatui Kyproksen parlamenttiin.
”Sijoittajan vastuu etenee merkittävästi ja toisaalta talletussuojan alaisiin varoihin ei kajota”, valtiovarainministeri perustelee.
Euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Djisselbloem sanoi Kyproksen saneerauksen toimivan mallina myös tuleville pelastuspaketeille.
Lausunto painoi välittömästi pankkiosakkeiden kurssit laskuun. Myöhemmin Djisselbloem kuitenkin veti takaisin puheitaan sanomalla, että Kypros oli erikoistapaus ja toimenpiteet harkitaan tulevissa tukipaketeissa tapauskohtaisesti.
Euromaiden vakausmekanismi EVM lainaa Kyprokselle noin 10 miljardia euroa. Suomen osuus tuesta on enintään 200 miljoonaa euroa.
Suurin osa rahoista menee Kyproksen valtion menojen kattamiseen. Alle 2 miljardia käytetään maan osuuspankkien ja pienemmän Hellenic-pankin pääomittamiseen.
”Kyproksen pankkisektori on ollut ylisuuri ja epäterve. Nyt se pienenee merkittävästi”, Urpilainen perustelee.
Pankkisaneerausten arvellaan tekevän lopun Kyproksen asemasta kansainvälisenä pankkikeskuksena. Bisnesmalli on perustunut suurelta osin hämäräperäisen venäläisen rahan tallettamiseen ja edelleen lainaamiseen, eli käytännössä rahanpesuun.
Pankkitoiminnan kutistuminen tekee valtavan aukon maan talouteen, koska se on ollut täysin riippuvainen rahoitussektorin tuomista tuloista.
Kyproksen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan tänä vuonna jopa 15 prosenttia ja useita prosentteja vielä seuraavina vuosina.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
