Turvetuotanto saa jatkuaVapon Kalmunevalla toistaiseksi

Vapon aluejohtaja Mika Säynäjäkangas (oik.) esitteli Kalmunevan turvetuotantoaluetta yleisölle torstaina. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallinto-oikeussihteeri Maria Ingerströmin mukaan torstainen ratkaisu on vain välipäätös. Varsinainen päätös Vapon valituksesta annetaan myöhemmin.

”Työt Kalmunevalla voivat jatkua toistaiseksi”, Ingerström sanoo.

Vapon aluejohtajan Mika Säynäjäkankaan mukaan hallinto-oikeuden päätös on erittäin hyvä myös luonnon kannalta, sillä nyt vesiä voidaan kierrättää rakennettujen kosteikkojen kautta. Toimintakielto olisi koskenut myös vesiensuojeluun liittyvää pumppaamista.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) teki heinäkuun alussa hallintopakkopäätöksen, jonka mukaan turvetuotanto Kalmunevalla pitää keskeyttää 16. elokuuta.

Vapo valitti elykeskuksen päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja pyysi kumoamaan toimintakiellon.

Hallintopakkopäätöstä elykeskus perusteli toteamalla, että ”toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa vain kieltämällä Vapo Oy:tä jatkamasta turvetuotantoa Kalmunevalla sekä estämällä kuivatusvesien pääsy alapuoliseen vesistöön”.

Keski-Suomen elykeskuksen johtajan Kari Lehtisen mukaan kiellolla haluttiin varmistaa, ettei syksyn sateiden aikana pääse vesistöön merkittävää kuormitusta.

Elykeskuksen kielto olisi kestänyt siihen asti, kun Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) päättää Kalmunevan turvetuotantoa koskevasta Vapon ympäristölupahakemuksesta.

Vapo jätti ympäristölupahakemuksen viime vuoden marraskuussa.

Ympäristöneuvos Satu Ahola Länsi- ja Sisä-Suomen avista sanoo Kalmunevan olevan poikkeuksellisen monimutkainen tapaus.

Aholan mukaan tavoitteena on päättää ympäristöluvasta ”joskus vuodenvaihteen jälkeen”. Sen tarkemmin hän ei aikataulua arvioi.

Avi ratkaisee, jatkuuko turvetuotanto Kalmunevalla. Jos virasto sallii turvetuotannon, se asettanee tiukat vaatimukset vesiensuojelulle.

Ympäristöluvan noudattamista valvoo elykeskus, joka on esittänyt luvan antamista vain määräaikaisena vuoden 2016 loppuun.

Viime viikolla Geologian tutkimuskeskus GTK julkisti väliraportin Keuruun Martinjärven ja Iso Kivijärven pohjasedimenttien eli maa-aineksen kerrostumisesta.

Tutkimuksessa selvitetään turvetuotannon vaikutusta vesistön pohjasedimenttiin.

Martinjärvi ja Iso Kivijärvi ovat vierekkäiset järvet, joista Martinjärven valuma-alueella on sekä metsätaloutta että turvetuotantoa. Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa.

GTK:n väliraportin mukaan Iso Kivijärvessä sedimentin paksuuskasvu on ollut samaa luokkaa kuin Martinjärvessä.

GTK:n johtava tutkija Tommi Kauppila sanoo, ettei turvetuotannolla näytä olevan ainakaan dramaattisia vaikutuksia.

”Ei sinne ainakaan kymmeniä senttejä, puhumattakaan metreistä, ole tullut tavaraa turvetuotannosta johtuen”, Kauppila tulkitsee tuloksia.

GTK tutki, millä syvyydellä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama cesium 137 -laskeuma on järvien pohjasedimenttinäytteissä.

Tšernobylin onnettomuus sattui keväällä 1986. Tutkimuksen näytteet otettiin keväällä 2012. Turvetuotanto Kalmunevalla alkoi 1982.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF