Suomessa on arviolta kymmeniä tuhansia minikoptereita – EU kiristää Suomen löyhää lainsäädäntöä

Dronejen määrä on kasvanut runsaasti sekä ammatti- että harrastekäytössä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen 

Minikopterit pörräävät Suomen taivaalla monesta eri syystä. Nopeasti yleistyneitä miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja käytetään esimerkiksi sähkölinjojen, tuulivoimaloiden, kattojen ja siltojen tarkastamiseen, eläinkantojen muutosten tutkimiseen ja tavaroiden kuljettamiseen.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntijan Jorma Kivisen mukaan minikoptereita eli "droneja" käytetään myös valvonta- ja pelastustehtävissä.

"Tarpeeksi isoon droneen voidaan laittaa vaikka lämpökamera, jolla voidaan etsiä ihmistä."

Kivisen mukaan viranomaiset ovat myös innokkaita kehittämään uusia käyttötapoja.

"Käytön lisäämiseen on suuri tahtotila, koska dronejen käyttö helpottaa toimintaa huomattavasti. Esimerkiksi Rajavartiolaitos käyttää niitä pitkällä itärajalla, ja voisin kuvitella, että partiot selviävät vähemmällä vaivalla näiden laitteiden avulla."

Minikopterien määrä on kasvanut runsaasti sekä ammatti- että harrastekäytössä. Ammattitoimijoiden tulee tehdä Trafille ilmoitus, ja kesäkuussa tiedossa oli yhteensä 1 937 ammattikäytössä olevaa laitetta. Kokonaismäärää on mahdotonta sanoa, koska harrastekäyttäjien ei tarvitse tehdä ilmoitusta lennokeistaan.

Mieluummin puhutaan kymmenistä tuhansista kuin tuhansista droneista, jos laitetaan yhteen sekä ammatti- että harrastevempeleet, Kivinen arvioi.

Suomessa minikopterien suhteen noudatetaan löyhää lainsäädäntöä, jolla halutaan kannustaa kehittämään niille uusia käyttömahdollisuuksia.

"Maailmanlaajuisesti lainsäädäntö on nuorta näiden suhteen, mutta sitä on alkanut tulla pikkuhiljaa enemmän. Nyt mennään kansallisella lainsäädännöllä ja määräyksillä."

Säädäntö on kuitenkin tiukentumassa Euroopan unionin uuden lainsäädännön myötä. Todennäköisesti jo tänä vuonna tulee kansallisen lain syrjäyttävä EU-asetus, joka koskee koko EU:n miehittämätöntä ilma-alustoimintaa ja harrastus- sekä urheilutoiminnassa käytettyjä lennokkeja, Kivinen kertoo.

Tulee lisää vaatimuksia, rekisteröintejä ja lupia. Asetus sisältää 1–3 vuoden siirtymäajan, hän sanoo.

Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos (MML) ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ovat tutkineet minikopterien hyödyntämistä maatiloilla. Muutamat maanviljelijät ovat jo ottaneet kopterit käyttöönsä.

MML:n paikkatietokeskuksen tutkija Roope Näsin mukaan maanviljelijät ovat olleet kiinnostuneita lennokeista.

"Niillä voi havainnoida talvituhoja ja reagoida niihin sekä miettiä, milloin sato tulisi kerätä. Dronejen kuvilla voi myös havaita vanhojakin salaojia."

Perinteisesti viljelijät ovat tutkineet tuhoja jalkaisin, joten minikopterit säästävät aikaa.

Näsin mukaan tarkoitus on vielä tutkia, miten ne saataisiin automatisoitua siten, että ne voisivat suositella toimenpiteitä viljelijöille kamerakuvien perusteella.