Tällainen on vuosia kestäneen maitoriidan historia

KHO:n mukaan Valion tarkoituksena oli ainakin yhtiön tärkeimmän kilpailijan Arlan syrjäyttäminen perusmaitojen markkinoilta. Kuva: Markku Vuorikari

Vuosikausien vääntö päättyi lopulta, kun Korkein hallinto-oikeus antoi tänään Valion toimintaa koskevan päätöksensä. Päätöksen mukaan Valio on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ja syyllistynyt perusmaidoissa saalistushinnoitteluun vuosina 2010–2012.

Valion kilpailijat saavat päätöksen myötä mahdollisuuden hakea vahingonkorvauksia Helsingin käräjäoikeudessa. Vahingonkorvausprosessi kestänee vuosia, Valiolta arvioidaan.

Kiista alkoi neljä vuotta sitten.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) päätti joulukuussa 2012, että Valio on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin ja syyllistynyt perusmaidoissa saalistushinnoitteluun vuosina 2010–2012.

Markkinaoikeus piti KKV:n päätöksen voimassa ja langetti vuonna 2014 Valiolle 70 miljoonan euron sakon.

Markkinaoikeuden mukaan Valiolla oli yksityiskohtainen suunnitelma Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi maitomarkkinoilta hinnanalennuksilla. Valio tiesi oikeuden mukaan, että sen hinnoittelu oli taloudellisesti kestämätön kilpailijoille.

Valio valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO päätti, ettei Valion tarvitse maksaa sakkojaan ennen kuin sen valitus on ratkaistu KHO:ssa tai asiassa annetaan toinen määräys.

Valio totesi 2015 antamassaan loppulausunnossa, että KKV:n päätös perustui saalistusnormin väärään soveltamiseen. KKV:n alkuperäinen päätös perustui siihen, että Valio olisi uhrannut lyhyen aikavälin tulostaan myymällä perusmaitoja alle muuttuvien kustannustensa.

Valion tulos perusmaitojen ja siitä irtoavan ylijäämäkerman myynnissä kotimarkkinoilla oli kokonaisuutena tarkastelujaksolla 2010–2012 voitollista, yhtiö toteaa.

Valio katsoi myös, että KKV osoitti päätöksessään tappion ja uhrauksen vääristämällä maitolinjan ja kermalinjan tuotteiden yksikkökustannuslaskentaa. Väärä jakosuhde on sen mukaan tehnyt maitolinjan tuotteiden myynnistä näennäisesti tappiollista ja ylijäämäkermasta valmistettujen rasvatuotteiden myynnistä vastaavassa suhteessa liian voitollista.

Valio totesi loppulausunnossaan, ettei maidon komponenteille pitäisi muodostaa erillistä raaka-ainehintaa, koska ne eivät ole hankittavissa erikseen.

Lisäksi Valio muistutti, että osuustoimintayrityksen kustannusrakenne on muista poikkeava, koska raaka-aineen jalostuksella saatava arvo palautuu lähes kokonaan tuottajalle.

KKV:n päätös ja siitä johtuva hintojen nosto johtivat Valion mukaan yhtiön kannalta kohtuuttomaan perusmaitojen markkinaosuuden romahdukseen ja kuluttajan kannalta tarpeettoman korkeisiin perusmaitojen hintoihin. Valion kilpailijoille päätös antoi Valion mukaan kilpailu- ja hintasuojaa ja turvasi keinotekoisesti niiden katetasoa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa tuoreessa päätöksessään, että Valio oli laskenut perusmaitojensa hintoja merkittävästi 1.3.2010 lukien. Hinnat alittivat KHO:n mukaan niin sanotut muuttuvat kustannukset, mitä oli jo lähtökohtaisesti pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

KHO:n mukaan hinnoittelun taustalla oli Valion ylimmän johdon suunnittelema ja toteuttama strategia, jonka tarkoituksena oli hintojen merkittävän alentamisen myötä ainakin yhtiön tärkeimmän kilpailijan Arlan syrjäyttäminen. KHO päättelee myös, että Valion tarkoituksena oli ollut päästä korottamaan hintojaan myöhemmin.

KHO toteaa Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytön kestäneen lähes kolme vuotta.

"Valion menettely oli laadultaan vakavana ja merkittävänä pidetty kilpailunrajoitus. Valiolle määrätty 70 miljoonan euron seuraamusmaksu on tähän saakka suurin yksittäiselle yritykselle Suomessa määrätty kilpailuoikeudellinen seuraamusmaksu" asian esittelijänä toiminut esittelijäneuvos Toni Kaarresalo KHO:sta toteaa.

Valion kilpailijat vaativat Valiolta saalistushinnoittelusta yhteensä yli sadan miljoonan euron korvauksia.

Arla Foodsin suomalainen tytäryhtiö Arla jätti Valiota vastaan marraskuussa 2014 yhteensä 58 miljoonan euron korvausvaatimuksen. Viisi pienmeijeriä jätti Helsingin käräjäoikeuteen yhteensä 43,6 miljoonan euron vahingonkorvauskanteet.

Valion liikevaihto oli viime vuonna 1 718 miljoonaa euroa. 70 miljoonaa on siitä nelisen prosenttia.