Sote-uudistus ”voitto kansalle”
Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen Saarijärveltä näkee sosiaali- ja terveysalan sote-ratkaisun ”voitoksi Suomen kansalle”. Hänen mukaansa sovittu aluerakenne antaa mahdollisuuden koko maalle eikä vain isoille kaupungeille.
Toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi Terveyspalvelualan liitosta puolestaan kiittelee uudistukseen kuuluvaa valinnan vapautta. Liitto edustaa yksityisiä palvelujen tuottajia.
Järvi uskoo kilpailun olevan hyvä asia terveyspalveluja tarvitseville ihmisille: ”Jonot lyhenevät ja palvelujen saatavuus paranee.”
Niin myös Kiminkinen toivoo tapahtuvan. Muuten asiat jatkuvat suunnilleen entisellään, hän arvelee.
”Olisi hullua purkaa terveyskeskuksia, kun ne on rakennettu.”
Sotesta saatu ratkaisu on kuitenkin isompi asia kuin ihmiset ehkä ymmärtävätkään, Kiminkinen sanoo. Maalaislääkärille on tärkeää, että sote-alueita on 15 eikä viisi.
”Se antaa mahdollisuuden koko maalle.”
Toisenlaista, keskittävää ratkaisua ajoivat Kiminkisen mukaan ”vastavoimat kaupungeista ja monikansallisista yrityksistä”. Hän ei salaa epäilyään, että toisessa johdossa ollut hallitus olisi tehnyt toisenlaisen ratkaisun.
Kiminkisen mielestä sote- ja itsehallintoalueiden merkitys on verrattavissa siihen, kun yliopistoja perustettiin maakuntiin. Hän muistuttaa, että sote-alueita vastaavia maakäräjiä on Ruotsissakin 20.
”Huolehdimme jatkossakin köyhistä, sairaista ja maaseudusta”, maalaislääkäri vakuuttaa.
Hanna-Kaisa Järvi uskoo, että yksityisiä palveluntuottajia löytyy myös kaupunkien ulkopuolelle.
Ratkaisevaa Järven mukaan on, millaiset ehdot palveluntuottajille asetetaan. Isojen yritysten lisäksi pienet saavat mahdollisuuksia, jos ja kun ne voivat tarjota palveluja rajatulla alueella koko sote-alueen sijasta.
Muutamat kunnat ovat jo ulkoistaneet terveyspalvelut. Järvi pitää selvänä, että voimassa olevat sopimukset siirtyvät sellaisinaan sote-alueille vuonna 2019.
Heikki Vuorela
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
