Energiayhtiöt haluavat lisää vesivoimaa
OULU–II (MT)
Energiateollisuus ei peittele haluaan rakentaa lisää vesivoimaa. Sitä tarvitaan ennen kaikkea säätövoimaksi ydinvoimalle ja tuulivoimalle. Edes Venäjän tuontisähköä ei saada silloin, kun energian tarve on suurimmillaan.
”Vähäpäästöiseen energian tuotantoon sijoittaminen lisää säätövoiman tarvetta”, johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä muotoilee. Säädettävissä oleva sähköntuotanto vähenee, kun luovutaan hiilestä ja öljystä.
Tuulivoima on aina riippuvainen tuulesta. Väite ”aina jossain tuulee”, jolla viitataan siihen että riittävän laaja tuulivoimatuotanto tasoittaisi vaihtelut itse, ei pidä paikkaansa.
Pöyryn selvityksissä todettiin, että iso alue tuulivoimaa vaatii valtavasti säätövoimaa. Pelkästään Suomessa tuulivoiman rakentaminen vaatii 300 megawatin lisäystä säätövoiman tehoon.
Aurinkovoiman rajoitukset ovat yhtä helposti havaittavissa.
Johtopäätös on arvattava: ”Vesivoimaa lisäämällä voidaan lisätä sähköjärjestelmän toimivuutta puhtaalla ja kestävällä tavalla.”
Energiayhtiöt ovat parannelleet vanhojen vesivoimaloiden tehoja jo 90-luvulta, ja urakka on nyt loppusuoralla.
Toimitusjohtaja Antti Kotisaari Andritz Hydro Oy:stä laskee, että pelkästään turpiinien uudenaikaistamisella on saatu 430 megawattia lisää vesivoimatehoa 20 vuodessa – lähes Loviisan ydinvoimalan verran.
Vesivoiman vahvimpia valtteja ovat sen varma toiminta ja hyvä kannattavuus. Yhteiskunnan tukea ei tarvita.
Leskinen pitää uusien vesivoimaloiden luvittamista liian hitaana.
Suomen nykyinen vesivoimakapasiteetti on noin 3 200 megawattia (MW). Viime vuonna vesilain mukainen lupa myönnettiin yhdelle yli 10 megawatin vesivoimalaitokselle, Sierilän voimalaitokselle Kemijoelle. Lisäksi myönnettiin yhteensä viidelle pienvoimalalle vesilain mukaiset luvat, mutta kaikista luvista on tehty valituksia.
Lakiasiain päällikkö Kaj Hellsten Kemijoki Oy:stä sanoo, että uudistettu vesilaki ”ei suojele jokia tai koskia”. Lain tehtävä on ohjata vesivoiman käyttöä kestävästi.
Myös hallitusohjelma on peri-
aatteessa myönteinen vesivoimalle.
”Jokainen hanke on tutkittava tapauskohtaisesti.”
”Suojelun ulkopuolelle jätettyihin jokiin pitäisi saada rakentaa lisää vesivoimaa.”
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen myöntää, etteivät ympäristöasiat olleet päällimmäisinä, kun ensimmäisiä vesivoimaloita rakennettiin. Tavat ja näkemykset ovat kuitenkin muuttuneet.
Pohjolan Voiman tähtäimessä on edelleen Kollajan tekoaltaan rakentaminen Iijoen varrelle. Se toisi 115 miljoonan investoinnilla 100 megawattia lisää säätövoimaa – kolmanneksen Suomen tuulivoiman säätötarpeesta vuonna 2020.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat kehottaneet lopettamaan Kollajan suunnittelunkin, mutta Pietinen uskoo yhteisymmärryksen vielä löytyvän.
”Kunhan pysytään faktoissa.”
Kollaja ei ajaisi yhtään pysyvää asukasta kodistaan mutta toisi 12 kilometriä uutta rantaa ja lisää veneilymahdollisuuksia. Pudasjärven kunnalle se toisi miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
