Kaivosteollisuutta tarvitaan Suomessa
Suomalaisen kaivosteollisuuden maine on viime vuosina kiteytynyt Sotkamon Talvivaarassa sijaitsevan nikkelikaivoksen ongelmiin. Ongelmia Talvivaarassa on toki riittänyt, mutta niiden uutisoinnissa tapahtui paljon myös ylilyöntejä.
Ympäristölle aiheutuvia ongelmia ei pidä vähätellä, mutta kaivosten ongelmia pitää käsitellä samalla tavalla kuin muutakin
toimintaa.
Talvivaarassa pääsi luontoon nikkeliä kaksi tonnia. Harjavallassa sijaitsevasta Norilsk Nickelin tehtaasta pääsi Kokemäenjokeen heinäkuussa nikkeliä 66 tonnia. Harjavallan päästö sivuutettiin valtakunnallisissa uutisissa kuitenkin vähällä verrattuna Talvivaaraan.
Kaivostoiminnan heikkoa mainetta pyritään korjaamaan monella tavalla. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on luonut toimenpideohjelman, jolla Suomi pyrkii vastuullisen kaivostoiminnan ykkösmaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelman mukaan kaivannaisteollisuuden tulee olla ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää. Jo kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa pitää selvittää hankkeen vaikutukset alueen matkailuun ja muihin elinkeinoihin.
Kaivoksilla on aina ympäristövaikutuksia, eikä ympäristönsuojelusta ole varaa tinkiä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja tulevaisuudessa kaivokset ovat entistä paremmin rakennettuja.
Suomi on nousemassa Euroopan toiseksi tärkeimmäksi kaivosmaaksi Ruotsin jälkeen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että kaivosteollisuudesta on tulossa Suomen pitkän aikavälin kasvuveturi.
Euroopan komissio listasi muutama vuosi sitten kriittiset mineraalit. Niillä tarkoitetaan luonnonvaroja, jotka ovat tärkeitä raaka-aineita, mutta joiden saatavuus on tavalla tai toisella uhattuna. Esimerkiksi Kiina rajoittaa kriittisten mineraalien vientiä maasta ja jalostaa niistä itse erilaisia komponentteja.
Komission 39 kriittisen mineraalin listalla on 29 sellaista metallia ja mineraalia, joita esiintyy Suomessa taloudellisesti kiinnostava määrä, tai joiden löytämiseksi on hyvät
mahdollisuudet.
Kaivosteollisuuden tuotteita tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän erityisesti huipputeknologiassa. Kriittisiä mineraaleja tarvitaan muun muassa energia- ja ympäristöteollisuudessa, polttokennojen valmistuksessa, nanoteknologiassa, hybridiautoissa ja tietoliikenteessä. Ympäristöystävällistä cleantechiä ei synny ilman mineraaleja.
Malmien etsimiseen tarvitaan lupa. Kaivosyhtiöiden mielestä luvan saaminen on Suomessa vaikeaa ja prosessi kestää vuosia. Ruotsissa luvan malminetsintään saa noin puolessa vuodessa ja lupien hinnat ovat merkittävästi halvemmat kuin Suomessa. Raskas lupabyrokratia on yksi syy siihen, että malmien etsintään Suomessa käytetyt rahat ovat vähentyneet reippaasti.
Valtaosa Suomessa toimivista kaivosyhtiöistä on ulkomaisia. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) esitti muutama vuosi sitten kotimaisen valtio-omisteisen kaivosyhtiön perustamista. Pekkarinen perusteli esitystään sillä, että mineraaleissa on kysymys erittäin merkittävästä kansallisvarallisuudesta. Asia on edelleen ajankohtainen.
Vaikka kaivosteollisuudella on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus, ovat vaikutukset aluetalouksiin vieläkin merkittävimmät.
Kaivoksen vaikutukset tuntuvat sekä hyvässä että pahassa eniten kaivospaikkakunnalla. Tästä syystä paikallisten asukkaiden mielipiteitä pitää kuunnella ja eri elinkeinojen tarpeet on huomioitava päätöksiä tehtäessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
