Sirpaleministerit pois ja esikunnille selvät säännöt
Ministeriöiden johtamista selkeyttäisi, jos kussakin ministeriössä olisi lähtökohtaisesti vain yksi ministeri, pohtii hallituksen rakennetta uudistava parlamentaarinen komitea.
Poikkeuksen tekevät toimialaltaan laajat ministeriöt.
Sirpaleministerit on koettu hankaliksi. Heillä voi olla vastuita useista ministeriöstä tai heitä on ministeriössä enemmän kuin kaksi.
Komitea luovutti tiistaina väliraporttinsa liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.). Lopullinen mietintö valmistuu tammikuussa.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus otti iltakoulussaan 2012 tavoitteeksi, että hallituksesta muodostetaan nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus.
Hallituksen toimintatapoja pitää väliraportin mukaan uudistaa, sillä ne ovat jääneet jälkeen tehtävien monimutkaistuessa.
Ministeriöiden vallan kasvu on raportin mukaan lisännyt hallituksen päätöksenteon jakautumista sektoreittain. Sääntelystä tulee helposti sektorikohtaista ja siiloutunutta. Lainsäädännön kokonaisuudet sivuavat kuitenkin yhä useammin enempää kuin yhtä hallinnonalaa.
Komitea ei innostunut ajatuksesta, että hallitus saisi oikeuden päättää itse ministeriöiden määrästä.
Myöskään ajatus yhdestä valtioneuvostovirastosta, joka nielaisi kaikki ministeriöt osastoikseen, ei saanut suurta kannatusta.
Ajatuksen ruotsalaistyyppisestä valtioneuvostovirastosta nosti esille kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vuosi sitten.
Komitea kaipaa pelisääntöjä poliittisille esikunnille. Nyt yhteisiä kriteerejä sille, miten poliittiset valtiosihteerit jaetaan ministereiden kesken, ei ole. Pelisäännöt puuttuvat myös valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määräämisestä.
Raja poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen välillä ei raportin mukaan ole kirkas.
Erityisesti valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden välinen työnjako vaatii täsmentämistä.
Selkeytystä kaipaa myös ministerivaliokuntien, epävirallisten työryhmien, iltakoulun ja hallituspuolueiden puheenjohtajien kokousten tehtävien ja roolien selkeyttäminen valtioneuvostoasioiden valmistelussa.
Komitea miettii, pitäisikö hallitusohjelmasta tehdä nykyistä strategisempi linja-asiakirja.
Komitea antoi myös linjauksia ylimmän virkamiesjohdon uudistamisesta.
Ylimmän johdon tehtävät olisivat jatkossa aina määräaikaisia ja viiden vuoden pituisia. Uudistus koskisi noin sataa virkamiestä ja vain uusia nimityksiä.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
