Monipuolinen metsämies tuntee koko ketjun
Antero Unkila toivoo, että päättäjät eivät kuuntelisi liikaa yhtiöiden edustajia metsälakien valmistelussa. ”Järkevä metsänhoito on metsänomistajalähtöistä.” Rami Marjamäki Kuva: Viestilehtien arkistoORIVESI (MT)
Antero Unkilan ammattivuosiin on mahtunut hakkuuta, puunajoa ja sahausta. Hän on osakkaana myös lämpöyrityksessä.
Vapaa-aikaankin ovat sopineet metsä ja puu, sillä Unkila on osallistunut Siitaman kirkkoveneseuran kirkkoveneen ja hirsilaavun veistämiseen.
”Mua on mettä aina kiinnostanut”, Unkila perustelee. Ensimmäiset kokemukset kertyivät hevosvetoisesta metsätaloudesta isän kanssa.
Unkilaa ehdotettiin ja hänet valittiin muutama vuosi sitten metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan puheenjohtajaksi, kun edeltäjä Arto Pirttilahti ryhtyi kansanedustajaksi.
”Ei se välttämättä aina mukavaa ole, mutta niin paljon on kiinnostavaa seurata. En taida kumminkaan eduskuntaan lähteä kun lopetan”, Unkila virnistää.
Vajaan 7 000 metsänomistajan yhdistys on Unkilan mielestä sopivan kokoinen. Toimihenkilöt voivat erikoistua, mutta langat pysyvät yhden toiminnanjohtajan käsissä.
Paikallisena toimijana pysyminen on tärkeää jäsenkunnan uskollisuudelle. Unkila osoittaa menestyvänä esimerkkinä paikallispankkeja, jotka koetaan omiksi ja läheisiksi.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan liikevaihto on noin 5,2 miljoonaa euroa. Unkila näkee suuren henkilökohtaisen vastuun vuoksi yhtiöittämisen yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona kasvaville metsänhoitoyhdistyksille.
”Kyllä yöuni menee huonoksi jos tarkkaan ajattelee. Multahan menee mökki alta, jos tämä virma kaatuu.”
Pohjois-Pirkassa on alettu varautua tulevaan aikaan, jolloin metsänhoitomaksusta kertyvät tulot todennäköisesti hupenevat maksun muututtua vapaaehtoiseksi.
Toimihenkilöjen työtä tehostetaan jakamalla porukka ensi vuoden alussa kahteen osaan. On myynti- ja markkinointihenkisiä ihmisiä ja toisaalta niitä hiljaisempia, jotka ”tykkäävät koluta metsiä kuitunauharullan kanssa”.
Työntekijät ovat saaneet valita, kumpi rooli on itselle sopivampi. Vastaanotto on Unkilan mukaan ollut innokas.
Metsänomistajatkin ovat olleet tyytyväisiä yhdistykseensä, sen kertoo palaute.
”Kiitettävää, vaikka palautelomake tulee samaan aikaan laskun kanssa.”
Pohjois-Pirkan alueella metsät kasvavat hyvin, maat ovat reheviä. Pääpuulaji on kuusi.
”Verrattuna länsirannikon pitäjiin metsätulot ovat tärkeitä. Moni viljelijä on täällä paremminkin metsätalousyrittäjä.”
Seudulla on useita rautatieasemia, joten paljon kuitupuuta kulkee rautapyörillä. Tärkeitä puunostajia ovat sahat, jotka katkovat tukin tehokkaimmin.
Metsänhoitoyhdistyksellä on merkityksensä sivutoimisten puunkorjuuyrittäjien työllistäjänä.
Metsäyhtiöt ovat ankaria urakoitsijoidensa valinnassa.
”Tonne kun menee ovia koputtamaan, että muutaman vuoden vanhalla koneella tekisin, ne näyttää ovea, vaikka olisi kuinka pätevä.”
Unkilan kokemuksen mukaan pienet, itse omia koneitaan ajavat koneyrittäjät pärjäävät parhaiten.
”Eniten taksoista valittavat ne, joilla on pari konetta ja rengit ajavat.”
Muutama vuosi sitten Unkilan oli jäätävä sairauseläkkeelle nivelpsoriasiksen ja selkäreuman vuoksi. Vastuu helpotti, sillä yrittäjänä sopimukset oli täytettävä vaikka paikkoja särki.
Nyt ei tarvitse raataa väkisin muttei olla joutenkaan. Poika pyörittää suvun tilaa lähellä, siellä apu on usein tervetullutta – jos ei raskaissa töissä, niin ainakin ensimmäistä vuottaan elävän lapsenlapsen hoidossa.
”Parasta on, kun sen verran tekee ja menee, mitä pystyy.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
