”Vihreiden äänestäminen on ylellisyyttä”
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö henkäisi kuntavaalien vaalivalvojaisissa. Vihreä liitto menetti 47 kunnallisvaltuutettua. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoVihreiden viikonlopun puoluekokouksessa lienee esillä kysymys puolueen kannatuksesta.
Eduskuntavaaleissa 2011 puolue menetti kolmasosan kansanedustajapaikoistaan.
Ville Niinistön puheenjohtajuuden aikana kannatus on noussut. Taloustutkimuksen arvion mukaan vihreiden kannatus oli 7,2 prosenttia Niinistön aloittaessa pestinsä kesäkuussa 2011.
Piikki kannatuksessa oli viime vuoden helmikuussa, kun Pekka Haavisto pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Sen jälkeen kannatus on vakiintunut yhdeksän prosentin paikkeille.
Kannatusta eivät horjuttaneet edes Niinistön ja Heidi Hautalan keväiset töppäilyt: ylinopeussakot, eduskunnan parkkihallin sääntöjen rikkominen ja pimeä palkanmaksu. Keskustelu niistä loppui lyhyeen.
Yliopistonlehtori Erkka Railon mukaan vihreiden kriisiviestintä onnistui. Omat kannattajat kokivat, että kyseessä oli ajojahti. Railo on suorastaan yllättynyt, ettei julkisuudessa ilakoitu enempää vihreiden sädekehän särkymisellä.
Kansanedustaja Anni Sinnemäen mukaan Haaviston kampanja osoitti, että Suomessa on iso ihmisjoukko, joka voi kannattaa vihreitä arvoja.
Eduskunnasta pudonneen vihreiden oululainen jäsen Erkki ”Susi” Pulliaisen mukaan puolueelta on kuitenkin puuttunut sorminäppäryyttä nostaa keskusteluun asioita, joilla Haavisto sai kannatuksen.
Puoluekokouksen alla on väläytelty hallituksesta eroamista. Syynä on vihreille tuttu mörkö, ydinvoima.
Varapuheenjohtajaehdokas Anne Bland arvioi Savon Sanomissa (6.5.), että hallituksesta lähtö parantaisi puolueen uskottavuutta. Blandin mukaan hallituksen ydinvoimalinjaukset ovat langettaneet puolueen ylle huonon karman.
Myös Turun vihreiden puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtajaehdokas Saara Ilvessalo on tyytymätön nykyiseen ydinvoimalinjaan.
Ydinvoimasta on tullut puolueelle taakka.
Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa vuosi sitten ilmestyneessä Vihreä politiikka -kirjassaan, että eduskuntavaaleissa osa äänestäjistä pettyi, kun vihreät eivät lähteneet edellisestä hallituksesta ydinvoimalalupien takia. Osan mielestä asiaan taas on uhrattu liikaa vaikutusvaltaa.
Puoluesihteerin tehtävät tammikuussa jättänyt Panu Laturi kokee, että puolueen ympäristöpainotus on jättänyt muut asiat varjoon. ”Se olisi pitänyt pystyä muuttamaan.”
Laturin mukaan vihreiden pitäisi olla rohkeasti yleispuolue, jolla on vahva ympäristöpainotus, ei toisinpäin. Sosiaalipolitiikkaan tarvitaan entistä vahvempaa näkemystä.
Kaupunkilaisten, nuorten ja hyvin koulutettujen puolueen kannatusta pitäisi hänen mukaansa pystyä laajentamaan pois korkeakoulupiiristä.
Emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mukaan puolueen vahvuus on, että kannatus on ankkuroitunut kahteen suuntaan: sosiaaliliberalismiin ja uusvasemmistolaisuuteen.
Se voi olla myös uhka, jos kannattajia valuu osin vihertyvään vasemmistoliittoon.
Martikaisen ja Railon mielestä ihmiset näyttävät ajattelevan, että vihreät ovat ylellisyyttä. ”Heitä äänestetään, kun ajat ovat hyvät.”
Talouskriisi on Railon mukaan viime vuosina kääntänyt julkisuuden polttopisteen pois ympäristöasioista. Poikkeuksena on Talvivaara, joka on pitänyt puoluetta ja ympäristöministeriä julkisuudessa.
”Vihreä ympäristöministeri on asemoinut itsensä vahvasti – paha yritys vastaan hyvä ympäristöministeri, ja asetelma on mennyt julkisuudessa hyvin läpi”, Railo sanoo.
Myös valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Hautala on pysynyt esillä kaivosyhtiön ongelmien takia.
Viikonloppuna puoluekokoukseen Espooseen kokoontuu sekalainen porukka. Soininvaara kirjoittaa kirjassaan, että vihreät ovat syntyneet monen yhdenasian liikkeen liittona.
On feministejä, kaupunginosa-aktiiveja, ympäristönsuojelijoita, vammaisliikettä, eläinten suojelijoita, ydinvoiman vastustajia, auton vastustajia, kehitysmaa-aktiiveja ja maahanmuuttajamyönteisiä. Kaikki puolueen kannattajat eivät kuitenkaan vastusta ydinvoimaa
Aiemmin mukana oli myös EU:n vastustajia.
Ulkopuolelle ovat osin jääneet insinöörivihreät.
Pulliaisen mielestä toisinajattelevat ovat puolueessa hiljentyneet.
”Ne, jotka ovat sitoutuneet nykyisen puoluejohdon politiikkaan, ovat pysyneet ruodussa. Eri asia on, kuinka paljon on saatu aikaiseksi, vaikka hallitusvastuussa on oltukin. Syvällisemmin vihreitä kysymyksiä ajatteleva porukka on vaiennut”, hän kommentoi.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
