Pentin Pajan koneet hakkaavat,kitkevät ja pian myös muokkaavat
JOENSUU (MT)
”Vahvat ennakkoluulot jarruttavat vielä koneellisen taimikonhoidon yleistymistä”, sanoo Pentin Pajan Mikko Häikiö.
”Minähän en taimikkooni motoa päästä, on monen metsänomistajan ensimmäinen vastaus, jos taimikon koneellisesta hoidosta tulee puhe.”
Pentin Pajalla ryhdyttiin suunnittelemaan kitkevää konetta taimikoiden perkaukseen vuosituhannen vaihteen jälkeen.
”Ajatuksena oli, että niinhän tehdään kukkapenkillekin.”
Prototyyppi valmistui 2004.
Sen jälkeen laitetta kehitettiin urakoitsijoiden toiveiden ja käytännön kokemusten mukaan.
Pari vuotta sitten saatiin myyntiin toisen sukupolven kitkevä taimikonperkaaja.
Kitkevä perkaaja asennetaan metsäkoneeseen hakkuupään tilalle.
Perkaaja puristaa poistettavat lehtipuuvesat leukojen väliin ja nostaa ne juurineen irti maasta, mikä vähentää lehtipuuston uudelleen vesomista raivaussahalla tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna.
Toisen sukupolven kitkentälaite on ensimmäistä konetta kevyempi. Sitä on myös koneenkuljettajan helpompi käsitellä, koska säästettävää havupuun tainta ei tarvitse sovitella erikseen laitteen keskelle tyhjään tilaan, kuten ensimmäisen sukupolven laitteessa.
Taimikon konekitkentää tarjoaa metsänhoitopalveluna UPM. Ruotsalainen metsäyhtiö Holmen Skog hankki kitkentälaitteen viime vuonna ja tutkii menetelmän toimivuutta omissa metsissään.
Kitkentäkoneen ja koko menetelmän patentti on Pentin Pajalla.
Metsäntutkimuslaitoksen,
Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimusten mukaan kitkemällä vapautettu taimikko kasvaa pituutta ja paksuutta nopeammin kuin perinteisesti raivaussahalla tai vesurilla perattu.
Paras hetki kitkentään on, kun kasvamaan jätettävät taimet ovat noin metrin pituisia. Silloin ne taipuvat metsäkoneen alle eivätkä katkea. Metrin pituuden kuusi saavuttaa 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta, mänty 6–8 vuodessa kylvöstä.
Konekitkentä on kalliimpaa kuin metsurin tekemä taimikon varhaisperkaus.
Halvemmaksi konekitkentä muuttuu silloin, kun taimikkoon ei tarvitse mennä vesakonraivuuseen enää toista kertaa, kuten metsurin tekemän varhaisperkauksen jälkeen. Tutkimusten mukaan pelkkä konekitkentä riittää 70 prosentissa taimikoista.
Mikko Häikiö kertoo, että varsinkin ruotsalaiset ovat kehuneet kitkemällä perattua taimikkoa silmälle kauniiksi ja helppokulkuiseksi.
”Aivan heti kitkennän jälkeen jälki on tosin aika ronskin näköistä, mutta jo seuraavana vuonna juurakot ovat painuneet.”
Pentin Pajan liikevaihto kasvoi kovaa vauhtia 2003–2008. Parhaimmillaan vientiin meni puolet tuotannosta. Viime vuosina kasvu on hiipunut ja vuosittain liikevaihto pyörinyt runsaan kahden miljoonan euron hujakoilla.
”Energiakouria ei tahdo mennä kaupaksi, kun voimaloissa poltetaan kivihiiltä. Poliittisin päätöksin kotimaisen energian toimijoilta on vedetty matto alta”, Janne Häikiö harmittelee.
Pentin Pajalla ei kuitenkaan ole jääty surkuttelemaan tilannetta. Uutta pitää kehittää niin, että myytävää riittää, kun energiapuun ja korjuukoneiden kysyntä jälleen viriää.
Pentin Pajan myydyin tuote on maataloustraktoriin liitettävä sykeharvesteri.
Naarva S23 -sykeharvesteriin on saatavana nyt myös ketjusaha, jolla voi katkoa halkaisijaltaan jopa 30 senttimetrin runkoja.
Halkaisukiiloilla varustetulla sykeharvesterilla syntyy pystymetsästä määrämittaisia halkoja tai klapeja suoraan suureen kuljetus- ja säilytyssäkkiin.
Klapilinjan koneet ovat käyneet kaupaksi paremmin kuin muu energiapuun korjuukalusto. Klapiharvestereissa nähdään myös Pentin Pajalla kasvumahdollisuuksia ja niiden teknologiassa vielä kehitettävää.
Uusinta uutta Pentin Pajan pihassa on maanmuokkain, joka asennetaan suoraan metsätraktorin taaimmaisten renkaiden tilalle. Se on vielä prototyyppi, jota kehitetään edelleen.
Maanmuokkaimella voidaan äestää tai mätästää. Mallin etuja ovat yksinkertainen ja kevyt rakenne, jonka ansiosta sitä on myös helppo siirtää. Se on myös hinnaltaan edullisempi kuin vastaavat metsätraktorin taakse asennettavat mallit.
Seuraava askel olisi Janne Häikiön mukaan tehdä maanmuokkaimen perään istutuskone. Sen kehittämiseen eivät kuitenkaan Pentin Pajan omat rahat yksin riitä.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
