Märehtijät metaanin varjossa
Pötsin nerokkaan toiminnan miinuspuoli on käymisen sivutuotteena syntyvä metaani, jonka tumma varjo on häilynyt märehtijöiden yllä ilmastokeskustelujen alusta alkaen. Märehtijöiden on sanottu tuottavan jopa 18 prosenttia maailman metaanipäästöistä.
Metaania syntyy, kun pötsissä elävät arkkieliöt eli metanogeenit huolehtivat ylimääräisen vedyn pois elimistöstä. Ruokatorven kohdalle osuessaan kaasu pölähtää ulos. Mikäli metaani ei poistu, järjestelmä lakkaa toimimasta.
Keinoja märehtijöiden metaanipäästöjen vähentämiseksi tutkitaan parhaillaan. Yksi on ruokinnan rasvalisä. Runsaasti käytettynä se kuitenkin heikentää kuidun sulavuutta. Myös esimerkiksi hiivojen, tanniinien, orgaanisten happojen ja erilaisten kasviuutteiden lisäämistä ravintoon on kokeiltu.
”Konsteja on monia, mutta yksittäistä ratkaisua metaanipäästöjen kutistamiseen ei ole”, kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo toteaa.
Vahvasti väkirehupitoisella ruokinnalla metaania syntyy vähemmän, mutta samalla menetetään märehtijän etu nurmien hyötykäyttäjänä. ”Metaani on hinta siitä, että nurmesta voidaan tuottaa maitoa ja lihaa”, Vanhatalo kuvailee.
”Ruokaturvan kannalta märehtijät ovat erittäin tärkeitä, koska ne eivät kilpaile samasta ruuasta ihmisen kanssa.”
Professori uskoo, että märehtijöiden metaanipäästöjä pystytään merkittävästi vähentämään. Jo rehun laatua ja eläinten jalostustasoa nostamalla voidaan vähentää metaanin muodostumista.
”Tällä olisi vaikutusta varsinkin kehittyvissä maissa, joissa on suurin osa maailman märehtivistä kotieläimistä.”
Vuonna 2008 julkaistun Andy Thorpen tutkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa märehtijöiden metaanipäästöistä syntyy kehittyvissä maissa, jotka pääosin ovat Kioton sopimuksen ulkopuolella.
2004 suurin naudoista peräisin olevan metaanin tuottajamaa oli Brasilia, jonka metaanisumma oli 20 vuodessa kasvanut 50 prosenttia. Seuraavina tulivat Intia, Kiina, Yhdysvallat ja Argentiina.
Lihan kulutus muun muassa kehittyvissä Aasian maissa on kovassa nousussa, joten päästöjen odotetaan kasvavan yhä.
Suomessa märehtijöiden metaanipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti edellisten vuosikymmenien tilanteesta. Vanhatalo kertoo tämän johtuvan tuotannon tehostumisesta esimerkiksi eläinjalostuksen ja parantuneen ravitsemuksen ansiosta.
”Tarvittava maitomäärä voidaan tuottaa paljon pienemmällä eläinmäärällä kuin aiemmin.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
