Direktiivejä piisaa kuin tulvavettä
EU-direktiivit tulevat kalliiksi metsänomistajille ja muille veronmaksajille, kirjoittavat Esa Kinnunen ja Lauri Oinonen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen kansaa vietiin niin kuin litran mittaa, kun byrokraatit muiluttivat suomalaiset eurooppalaiseen autuuteen ja yltäkylläisyyteen. Autoilun piti halventua, elintarvikkeet mukaan lukien alkoholi ja tupakka piti saada liki kiittämällä, ja kansalaisten veljeys ja tasa-arvo piti nousta jopa useampaan potenssiin.
Arkielämä on kuitenkin tavalliselle veronmaksajalle osoittautunut lupauksia ikävämmäksi.
Kymmenen vuotta vanhoista liikaa perityistä autoveroista tapellaan edelleen tullin kanssa. Ruoka on kalliimpaa kuin koskaan ja tupakkaa ja alkoholia hinnoitellaan, säädellään ja piilotellaan pahemmin kuin kieltolain aikana koskaan.
Veljeys ja tasa-arvokin on toteutettu niin, että pohjoiset veljet maksavat verot ja eteläiset velikullat kuluttavat ne.
Direktiivejä sen sijaan piisaa niin kuin tulvavettä keväällä. EU:n moottoriksi ylistetty Saksa kuuluu tietojen mukaan samojen säädösten piiriin kuin Suomikin.
Eläminen on vaan monin verroin yksinkertaisempaa Suomeen verrattuna ja virkamiesten puhdetöinä tehtailemiin direktiiveihin osataan suhtautua tervettä järkeä käyttäen.
Maanteillä liikennöinti on ohjattu liikkuvaksi, eikä jokaisen nopeusrajoituksen muutoksesta kertovan kyltin takana ole paria virkaintoista konstaapelia tutkan, sakkovihkojen ja tuoretta mustetta pursuavien kynien kera kyttäämässä liikennettä.
Suomen elintarvikekauppojen kassoille rantautuneet hassut tupakkapajatsot saisivat arjalaisen veljeskansan pudistelemaan epäuskoisena päätään.
Kotimaassa kun rankan päivän raatamisen jälkeen voi mukavasti käydä lähiravitsemusliikkeessä nauttimassa ahkeruusoluen ja samalla tuprutella vaikka sikarin ilman pelkoa jonkin sortin terveystantan tarkastusta.
Saksassa tupakan valikointi kun sujuu kätevästi muun elintarvikeostosten mukana ruokahyllyjen välissä olevasta tupakkahyllystä.
Nykyiset päättäjät ovat kotimaisen talouskriisin keskellä tohkeissaan lantraamassa keskiolutta ja piilottelemassa sitä viinakauppojen takahuoneisiin. Keski-Euroopassa alkoholi kaikkine vahvuuksineen löytyy kätevästi samasta elintarvikekaupasta tai jopa huoltoasemalta aivan kuin tupakat ja muukin päivittäistavara.
Inhimilliseen elämään kuuluva seksikin on kaupallistettu viranomaisten hyväksymänä, eikä sitäkään ahdaskatseiset niuhottajat pääse Pohjoismaita lukuun ottamatta säätelemään ja kriminalisoimaan.
Kaikkea säännöstelyä ja älyttömiä direktiivejä perustellaan Euroopan yhtenäisyydellä. Miksi meillä elämä on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin muualla samassa kolhoosiyhteiskunnassa?
Kuulutaanko me samaan alueeseen alkuunkaan vai ovatko meidän pykäläntulkitsijat ollenkaan tehtäviensä tasalla? Eikö yhteiskunnan etu pitäisi olla samassa linjassa yhteisön yksilön edun kanssa? Miksei meillä ole näin?
Esa Kinnunen
Tornio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
