Elämää hyvinvointivaltiossa?
Eduskunnan ylimääräinen istunto kesällä 2012 koskien Espanjan rahoitusta ja vakuuksia herätti kuulijoissa varmasti monenlaisia ajatuksia. Ensimmäiseksi paljastui,että materiaaleja ei ole pystytty toimittamaan koska tulkkausten kanssa on mennyt sovittua enemmän aikaa.
Ymmärsin että puolueiden puheenjohtajat olivat saaneet rahoitusta koskevat paperit, mutta suurin osa edustajista istui aivan tietämättöminä asioista. Aikataulut eri maiden välillä ovat varmasti tiukat, mutta tässä tapauksessa kyse on rahoituksesta.
Ainakin normaalielämässä velallinen odottaa!
Uskon, että asioiden kiireellisyys ei johdu ainakaan Suomen osalta henkilöstövajeesta. Ministereillä on yli viisikymmentä eri alojen asiantuntijaa, ja jokaisella kansanedustajallakin on oma avustajansa.
Eduskunnan istuntoja erityisesti tänä hallituskautena seuranneena tulee väkisinkin mieleen, miksi kukaan ei kyseenalaista edustajien määrää. Säästöjä pitäisi tapahtua myös eduskuntasektorilla.
Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, että oman maamme asiat hoidetaan kunhan ehditään. Uutisiakaan ei enää jaksa katsoa, sillä EU:n ja kriisimaiden asiat ovat niissäkin etusijalla.
Nyt kuntiamme yritetään niputtaa yhteen epätoivon vimmalla, jotta saataisiin säästöjä. Kukaan ei kuitenkaan vielä ole pystynyt kertomaan, mitkä asiat liitoksissa tuovat ne tärkeimmät säästöt.
Tämä valmistelematon ja kiireessä kyhätty kuntauudistus tuhoaa koko Suomen. Kipeimmin se koskettaa maaseudun asukkaita ja heidän elinolojaan.
Miksi nämä uudistukset keskittyvät nykyisin aina Pohjois- ja Itä-Suomeen jos kysymyksessä on heikennys tulevaan? Miksi kuntauudistusta suunniteltaessa ei kuunneltu kuntatalouden käytännön asiantuntijoita, vaan pöydän takana istuivat lisensiaatit ja nuoret kirjaviisaat?
Tutkijat ovat antaneet kuntauudistuksesta lausuntoja, jotka ovat olleet lähes kaikki samansuuntaisia: toteutuessaan uudistus ei heidän mielestään tuo säästöjä, vaan vaikeuttaa kuntalaisten elinoloja sekä aiheuttaa kuntien palveluiden alasajoa.
Vertailun vuoksi seuraavassa Euroopan muutamia maita ja niiden kuntien lukumääriä; Ranska: 37 000 kuntaa (joissa asukkaita noin 1 700 asukasta/kunta), Sveitsi: 2 569 kuntaa (maa on 12 prosenttia Suomen pinta-alasta), Espanja ja Italia: molemmissa noin 8 000 kuntaa.
Edellä mainittujen lukujen perusteella emme ole ainakaan ylimitoitettuja nykyiselläkään kuntien määrällä.
Pääministeri puhuu Suomesta hyvinvointivaltiona. Yritykset ja teollisuus täytyisi saada tuottamaan Suomeen lisää hyvinvointia. Työttömyys on aivan liian korkealla ja siitä aiheutuu nuorille ja perheille todellista pahoinvointia. Eriarvoisuus lisääntyy.
Nyt jos joskaan olisi syytä keskittyä kehittämään Suomen oloja. Tällä hetkellä ei voida hehkuttaa Suomea hyvinvointivaltiona.
Kuntaliitto on ilmaissut huolensa valtiovarainministeriön budjettiesityksestä. Suurimmat valtion menojen yksittäiset leikkaukset kohdistuvat valtionosuuksiin. Samaan aikaan kuntien tehtäviä lisätään.
Ratkaisut lisäävät painetta kuntaverojen korotuksiin ja heikentävät peruspalveluiden rahoitusta. Kuntien tehtävien lisäyksestä merkittävin on ensi vuonna voimaan astuva vanhuspalvelulaki.
Lain toteutuessa budjettiin kirjatut rahat eivät riitä kattamaan vanhuspalveluiden aiheuttamia kustannuksia, mikäli siihen sisällytään julkisuudessa esitetyt henkilöstömitoitukset sitovina. Laki vaikuttaa kiireessä tehdyltä.
Toivon, että lainsisältöä harkittaisiin tarkoin ja otettaisiin huomioon myös käytännön asiantuntijoiden mielipiteitä. Tällä tavoin luotaisiin sekä parempaa hyvinvointia kansalaisille ja toimivampia lakiuudistuksia.
Raija Suvanto
Polvijärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
