THL: Koronarokotteista mRNA-rokotteet ovat erittäin tehokkaita – "Ensimmäisen pistokerran jälkeen sen suojateho on yli 90 prosenttia"

Suomalaisista noin 3,8 prosenttia on rokotettu tähän mennessä koronavirusta vastaan. Kuva: Kimmo Haimi

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan maailmassa on olemassa yhteensä 285 erilaista koronarokoteaihiota, joista 72 on kliinisessä tutkimuksessa olevia. Rokotteista kymmenen on tällä hetkellä laajassa levityksessä maailmalla.

"Suomella on osana EU:ta käytössään kolme eri koronavirusrokotevaihtoehtoa", Nohynek kertoo.

Osa Suomessa käytettävistä koronarokotteista on niin sanottuja rMNA-rokotteita. Ne sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.

Suomessa koronaa vastaan käytetään myös adenovirusvektorirokotteita.

Adenovirusvektorirokotteessa ei ole lisääntymiskykyistä koronavirusta, eikä se siksi voi aiheuttaa koronavirustautia.

Sen sijaan rokote sisältää koronaviruksesta monistetun geenin, jonka avulla ihmisen omat lihassolut voivat tuottaa koronaviruksen pintaproteiinia. Lisäksi rokotteessa on vettä, suoloja, sokeria ja rasvoja.

Kolmas Suomessa olevien koronarokotteiden tyyppi ovat proteiiniadjuvanttirokotteet.

"Rokotteista mRNA-rokotteet ovat erittäin tehokkaita. Ensimmäisen pistokerran jälkeen sen suojateho on yli 90 prosenttia. Adenovirusvektorirokotteella saavutetaan jopa yli 80 prosentin teho", Nohynek kertoo.

70 vuodesta ylöspäin ihmisen kuolemanriski on huomattavan korostunutta, Nohynek toteaa.

"Suomen terveydenhuollon strategiana on vähentää kuolleisuutta, elinvuosien menetystä ja tautitaakkaa sekä vähentää terveydenhuollon kuormitusta", ylilääkäri kertoo.

Nohynekin mukaan nykytutkimuksen valossa rokotteiden teho koronaviruksen vakavaa tautimuotoa vastaan on hyvä myös koronamuunnosten osalta.

"Voi kuitenkin olla, että teho lievempää tautimuotoa vastaan on heikompi. Siksi on tärkeää, että koronan varotoimia, kuten maskien käyttöä, käsihygieniaa ja turvavälejä edelleen noudatetaan."

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan korkea ikä on merkittävin riskitekijä koronassa.

"Sen jälkeen suurimpia riskitekijöitä ovat keuhkosairaudet sekä lihavuus", Leino sanoo.

Myös psykoosisairaudet nostavat riskiä koronaviruksen osalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti kansalaisille tarkoitetun avoimen yleisötilaisuuden koronavirusrokotuksista tänään torstaina.

Asiantuntijat myös vastasivat kansalaisten heille lähettämiin kysymyksiin aihepiiriä koskien.