Kullankaivajien luparumba kevenemässä
Kullanhuuhdonnan luvitus helpottuu, mikäli hallituksen esitys kaivoslain muuttamisesta menee läpi.
Koneellinen kullankaivu on erittäin tiukasti säädeltyä. Saamelaiskäräjät on tehnyt luvista lukuisia valituksia. Kuva: Pekka FaliHallitus esitti torstaina eduskunnalle, että kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-alaa laajennetaan viidestä hehtaarista seitsemään.
Nykyistä suurempi enimmäispinta-ala vähentäisi tarvetta rinnakkaisille luville silloin, kun käytännössä on kyse yhdestä toiminnallisesta kokonaisuudesta, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo tiedotteessa.
Seitsemän hehtaarin enimmäispinta-ala oli voimassa vuonna 2011 kumotussa vanhassa kaivoslaissa.
Hallitus esittää lisäksi kullanhuuhdonnan jatkoluvan voimassaoloajan pidentämistä kolmesta vuodesta kymmeneen.
Kaivosviranomaiset saisivat myös mahdollisuuden myöntää toiminnanharjoittajalle oikeuden aloittaa kullanhuuhdontaan liittyviä valmistelutöitä, vaikka luvasta olisi valitettu.
Muutokset sisältävä kaivoslaki astuisi voimaan heinäkuun alussa.
Esityksen tavoite ministeriön mukaan on mahdollistaa tehokas kullanhuuhdonta ja luoda kullankaivajille edellytykset jatkaa elinkeinon harjoittamista tulevaisuudessakin.
Resursseja luvituksesta valvontaan
Kun luparumba kevenee, viranomaisilla jää enemmän aikaa ohjeistukseen ja valvontaan.
"Lupajakson aikana voidaan tarkastella toimintaa ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin", kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen TEM:stä toteaa.
Aaltosen mukaan Saamelaiskäräjät suhtautuu kriittisesti lakimuutoksiin.
"Keskeistä on, että vaikutusmahdollisuudet säilyvät", hän toteaa.
Vuonna 2011 voimaan astuneen kaivoslain mukaan kaivospiirit lakkautetaan vuonna 2020. Kaivospiirien haltijoilla on etuoikeus hakea kullanhuuhdontalupaa kyseisille alueille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
