Yksinkertaista itse tehden
Lampolan rakentaminen sujui takaiskuitta ja melkein omin voimin, kertovat Hannu-Pekka Syrjälä ja Katja Sihvonen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTAMMELA (MT)
Konehalli isoilla ruutuikkunoilla. Se on ulkopuolisen ensimmäinen ajatus Syrjälän lampolasta Tammelan Portaassa.
Mielikuva ei ole kaukana totuudesta.
Lampola on 15 metriä leveä ja 40,5 metriä pitkä halli. Seinillä on lämmitettävät juomakupit, joiden luota saa myös letkuun vettä. Pistorasioita on runsaasti.
”Vettä ja sähköä pitää saada joka paikassa läheltä. Lisäksi tärkeää oli saada lämmin toimistokoppi”, kertoo Katja Sihvonen.
”Ja ruutuikkunat ja keltaiset ovet”, hän jatkaa nauraen.
Lampola on kylmä tila. Etenkin karitsointiaikaan, kun lampolassa ollaan melkein yötä päivää, lämmin toimistotila on tarpeen ihmisille.
Puu valikoitui rakennusmateriaaliksi kahdesta syystä. ”Puuta on omassa metsässä. Ja mielestäni rakennuksen on sovittava ympäristön kulttuurimaisemaan.”
Asvalttipohja on betonista pohjaa edullisempi ja helppo puhdistaa, toteaa isäntä Hannu-Pekka Syrjälä.
Lampolan rakentaminen aloitettiin kesällä 2011. Syksyllä 2012 saatiin eläimet sisälle. Rakennus valmistui tänä kesänä.
Ruokintaratkaisusta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen. Syynä olivat omat kokemukset.
Yrittäjillä on vuokralla sikala, jossa kaikki lampaat olivat ennen uuden rakennuksen valmistumista. Siellä on mattoruokkija.
Sen teettämä jokapäiväinen työ on raskasta etenkin karitsointiaikaan, Sihvonen sanoo. Uudessa lampolassa karsinoihin ajetaan säilörehupaali kerran viikossa.
Ruokintaratkaisun valintaan vaikutti myös tilan lammasrotu.
”Tämä ruokinta sopii texelille. Mutta säilörehun on oltava hyvää. Me olemme pellolla jo ennen lypsykarjatilallisia”, Syrjälä kertoo.
Lisärehua saavat vain karitsat ennen laitumelle laskua. Ne syntyvät huhtikuussa ja laitetaan toukokuussa laitumelle.
”Parhaiten kasvavat ne, jotka pääsevät heti laitumelle”, Sihvonen toteaa.
Karsinat tehdään tarpeen mukaan siirrettävistä metalliaidoista. Niitä käytetään kesällä lampaiden kokoamistilan aitaamiseen.
Karitsointiaikaan käytetään myös puisia aitaelementtejä, jotka on rakennettu itse. Niillä rajataan uuhelle karitsoineen oma karsina muutamaksi päiväksi.
Lampolan kustannusarvio oli alle 150 000 euroa. Se ylittyi, koska harjua piti hajottaa lampolan tieltä.
Toisella puolella rakennuspaikkaa rajasi joki, jonka viereen ei saanut rakentaa.
Rakennus- ja ympäristölupa heltisivät helposti, kun vain noudatettiin vaatimuksia. Ympäristöluvan yrittäjät saivat kahdessa kuukaudessa.
Syrjälä ja Sihvonen ostivat ensimmäiset lampaansa vasta vuonna 2010. Silloin jouduttiin riittävään eläinmäärään pääsemiseksi ostamaan huonompiakin eläimiä.
Sen jälkeen yrittäjät ovat karsineet eläinainesta tiukasti. Eläinmäärän kasvattamista tärkeämpää on sen laatu, he tuumivat.
”Jos nyt ei karsita, ollaan vaikeuksissa muutaman vuoden päästä.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
