Erkki Liikanen on huolissaan nuorten syrjäytymisestä: pelkän peruskoulun käyneillä jopa rikollisuusaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun ikäluokkaan

"Minusta on kevytkenkäistä sanoa, että velanotolla ei ole väliä." Entisen Suomen Pankin pääjohtajan ja valtiovarainministerin Erkki Liikasen mukaan luottamus maan kykyyn hoitaa velkansa on aina tärkeää. Kuva: Sanne Katainen

1960-luvulla käyty peruskoulukamppailu oli iso syy siihen, miksi Erkki Liikanen valitsi poliittiseksi kodikseen SDP:n.

"Minua vaivasi paljon se, että kaverit jakautuvat neljän luokan jälkeen eri kouluteille ja usein sattumanvaraisesti. Kansakoulutielle joutuneiden oppilaiden mahdollisuudet ammattiin olivat huonommat verrattuna meihin oppikouluun päässeisiin."

Eriarvoiseen Suomeen syntynyt Liikanen pitää edelleen tärkeänä ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Hän kannattaa hallituksen suunnittelemaa oppivelvollisuusiän korottamista 18 vuoteen.

"Suomalaiset jaetaan nyt kahtia 15-vuotiaana. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden rikollisuusaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun ikäluokkaan. Nämä nuoret pitää pelastaa koulutukseen ja työelämään."

Liikanen jäi eläkkeelle Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä 2018. Elokuussa hänet valittiin talousasioihin keskittyvän eurooppalaisen ajatuspaja Bruegelin hallituksen puheenjohtajaksi.

Taloustieteessä vallitsee laaja konsensus siitä, että valtion pitää tehdä elvyttävää finanssipolitiikkaa tämä ja ensi vuosi. Liikasen mukaan julkisen sektorin kestävyyttä ei silti pääse pakoon pitkällä aikavälillä.

"Minusta on kevytkenkäistä sanoa, että velanotolla ei ole väliä. Luottamus maan kykyyn hoitaa velkansa on aina tärkeää. Talouden elpyminen riippuu siitä, miten terveystilanne saadaan hallintaan ja kasvu käynnistyy."

Suomalaisten voima nojaa yhdessä sopimiseen ja toisen osapuolen kunnioittamiseen. Liikasen mielestä työmarkkinajärjestöt ovat saaneet julkisuudessa kohtuutonta arvostelua.

"Suomen lomautusjärjestelmä reagoi heti fiksusti, kun koronakriisi iski."

Syksy alkoi synkillä uutisilla, kun UPM päätti lakkauttaa Kaipolan paperitehtaan. Maailmanmarkkinat ja kysynnän supistuminen painavat. Liikanen toivoo samalla, että yhteiskunnassa ei väheksyttäisi taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla asuvia ihmisiä ja heidän ongelmiaan.

Globalisaatio on nostanut lähes miljardi ihmistä absoluuttisesta köyhyydestä viime vuosikymmeninä. Liikasen mukaan globalisaation kielteisiin sivuvaikutuksiin, kuten tuloerojen kasvuun kehittyneissä maissa, herättiin kymmenen vuotta liian myöhässä.

"Ulkoistukset ja kilpailutus ovat usein kannattavuuden vuoksi tärkeitä. Samalla esimerkiksi Nobel-palkittu taloustieteilijä Angus Deaton on tuonut esille, että monet yhtiön jättäneet ihmiset ovat menettäneet yrityksen identiteetin."

Vuoden 1975 eduskuntavaalien jälkeen Paavo Lipponen pyysi Liikasta vetämään SDP:n maaseuturyhmää. Samalla hänestä tuli maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Tehtävä ei ollut epämieluisa, sillä maaseutu oli lähellä Liikasen perhettä. Lapsuuden kesät vietettiin äidinäidin pientilalla Teiskossa, ja myös isän kaikki sisarukset elivät maa- ja metsätaloudesta.

"Näin, miten sitovaa ja kovaa työtä karjatalous oli. Minulle jäi pysyvä sympatia maaseutua ja maataloutta kohtaan."

Kerran Liikanen kutsuttiin puhumaan MTK:n strategiaseminaariin. Ensimmäinen kysymys oli: "Mistä nuori kansanedustaja luulee hankkineensa osaamisensa maatalouteen?"

"Vastasin, että minulla on seitsemän vennamolaista setää. Se puri hyvin."

Myöhemmin EU-jäsenyysneuvotteluissa ja komissaarivuosina Liikaselle oli paljon hyötyä siitä, että maatalouskysymykset olivat tuttuja.

EU-jäsenyysneuvotteluissa Suomea jäi kalvamaan erityisesti se, että epäsuotuisten viljelyalueiden luonnonhaittakorvausta ei ulotettu koko maahan. Asiaan palattiin Berliinin huippukokouksessa maaliskuussa 1999.

EU:n komissaarina Liikanen oli hyvässä yhteistyössä maatalousministeri Kalevi Hemilän kanssa tukemassa korvauksen ulottamista koko maahan.

"Se oli iso helpotus, että maatalousneuvotteluista ylijäänyt ongelma saatiin ratkaistua."

Liikanen havaitsi, että osa suomalaisista viljelijöistä ei tuntenut oloaan kotoisaksi maataloustuottajien mielenosoituksissa Brysselissä 1999.

"Komission päärakennuksen viereen oli istutettu puustorivi, ja mielenosoittajat nostivat puut juurineen maasta. Suomalainen viljelijä, joka on myös metsänomistaja, ei tekisi sellaista."

Liikanen kannattaa unionin vahvempaa yhteistoimintaa erityisesti turvapaikka- ja talouspolitiikassa. Hän ihmettelee tulkintaa, että EU:n elvytyspaketti tarkoittaisi pysyvästi yhteisen velan hyväksymistä

"Onko pandemia jokapäiväinen juttu? Koronakriisin ainoa vertailukohta on vuosien 1918–1920 Espanjantauti."

Lue myös:

Muikku-ukko on korkein arvonimi, jonka 70 vuotta täyttävä Erkki Liikanen on koskaan saanut