Susikanta kääntyi jälleen kasvuun
Suomessa on tällä hetkellä 140–155 sutta, parikymmentä enemmän kuin vuosi sitten. Jos kanta-arvioon lasketaan mukaan itärajan molemmin puolin liikkuvat laumat, susia on 150–170.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan susikannan painopiste on edelleen Itä-Suomessa, mutta määrä on lisääntynyt eniten lännessä. Idässä susia on edellisvuotta vähemmän.
Vuoden 2013 alussa Länsi-Suomessa arvioitiin olleen 40–45 sutta, nyt 65–70.
Itäisellä kannanhoitoalueella määrä on vähentynyt vuodessa 77–78 sudesta 70–75 suteen. Itärajan molemmin puolin liikkuvista susista Suomen kantaan on laskettu puolet.
Poronhoitoalueella oli vuosi sitten 4–5 sutta, nyt mahdollisesti jopa kymmenen.
Kanta-arvion perustana ovat laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet. Yksinäisiä susia on arviolta 15 prosenttia talvikannasta.
Susilaumojen määrä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista. Pareittain liikkuvien susien määrä on vuodessa vähentynyt 19:stä 14:ään.
Nykyisen sudenhoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen kanta Suomessa on 20 lisääntyvää paria.
Susien määräarvio on aiempaa epävarmempi, koska lumipeite tuli osaan maata vasta vuodenvaihteen jälkeen. Rktl myöntää, että Virtain, Mujejärven sekä Kärsämäen-Pyhännän-Haapajärven alueilla tarkkaa tietoa susimäärästä ei ole.
Havainnot arviota varten on saatu riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiltä, Metsähallitukselta, poroisänniltä, Suomen riistakeskukselta sekä rajavartijoilta.
Havaintoaineistoa tukevat seurantapannoilla merkittyjen susien reviiritiedot.
Lisäksi Rktl teki omaa maastotyötä Kainuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Keväällä osa susinaaraista synnyttää pennut. Ne kasvattavat Suomen nykyistä susikantaa useilla kymmenillä.
Tutkimusten mukaan itäsuomalaisissa susipentueissa on keskimäärin hieman yli neljä pentua. Pentujen osuudeksi arvioidaan 40 prosenttia koko kannasta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
