Peltosirkuilla herkuttelu siirtymässä vihdoin historiaan Ranskassa – kansainvälinen tutkimus vaikutti taustalla
Suomen peltosirkkukanta on vaarassa kadota lähivuosikymmeninä.
Uhanalaisia peltosirkkuja merkittiin ja tutkittiin Euroopassa neljän vuoden ajan. Kuva: Kari SalonenSuomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.
Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskan perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä. Ranskan valtio päätti tutkimustulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan. Suojelutoimien johdosta Euroopan komissio luopui vaateistaan Ranskaa kohtaan.
Tutkijat pyydystivät ja merkitsivät paikannuslaittein peltosirkkuja neljän vuoden ajan Euroopassa Espanjasta Etelä-Venäjälle ja Suomeen asti selvittääkseen peltosirkkujen kannan, muuttoreitit ja talvehtimisalueet.
Lounais-Ranskan metsästysalueen läpi muuttaa noin 300 000 peltosirkkua vuosittain. Kymmenien tuhansien peltosirkkujen pyynti voi aiheuttaa jopa 50 prosenttia läntisimmän muuttoreitin populaation vähenemisestä. Ranskan läpi muuttava populaatio on vähentynyt nopeammin kuin muu Euroopan populaatio.
Peltosirkun pääasiallisen pyyntialueen Les Landesin alueen metsästysjärjestö osallistui myös tutkimuksen rahoitukseen, ja vaati tulosten johdosta jäseniään lopettamaan peltosirkun metsästyksen.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science Advances -sarjassa. Suomen osuudesta vastasivat Markus Piha Helsingin yliopistosta ja Tuomas Seimola Luonnonvarakeskuksesta.
Suomessa peltosirkkukanta on vähentynyt 30 vuodessa jopa 99 prosenttia. Nykyisen kannan arvioidaan käsittävän enää noin 4 400 reviiriä.
Kanta vähenee nykyisellään noin 17 prosenttia vuodessa. Tällä vähenemisvauhdilla laji on vaarassa kuolla Suomesta sukupuuttoon jo muutaman vuosikymmenen aikana.
Pohjoismainen kanta on taantunut kaikkein nopeimmin ja on geneettisesti eriytynyt muista Euroopan populaatioista.
Pihan ja Seimolan mukaan Suomen peltosirkkujen uhanalaisuudelle on Ranskan metsästyspaineen ohella muitakin todennäköisiä syitä, kuten peltomaiseman yksipuolistuminen, kesantojen ja pientareiden vähentyminen, maatalousympäristön hyönteiskato sekä Länsi-Afrikan talvehtimisalueiden olojen muutokset.
Lajin pelastamiseksi tarvittaisiin Suomessakin pikaisesti suojelusuunnitelma ja tehokkaita poikastuottoa parantavia toimenpiteitä, linjaavat tutukijat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
