vierasyliö Valmisteverojärjestelmä syö kotimaisen tuotannon kilpailukykyä
Elintarviketeollisuus on selviytynyt taantumasta selvästi muita teollisuuden aloja paremmin.
Kiitos tästä kuuluu kotimaisia tuotteita arvostaville kuluttajille. Viime vuoden liikevaihto säilyi keskimäärin ennallaan, jalosteiden vienti kasvoi neljättä vuotta peräkkäin ja investoinnit kotimaahan kasvoivat jälleen merkittävästi.
Kehitys ei kuitenkaan ole ollut hyvä niillä yrityksillä ja toimialoilla, jotka tilittävät valmisteveroja valtiolle.
Elintarviketeollisuusliiton (ETL) yrityksiltä kokoaman tiedon mukaan tuotantovolyymit ovat alentuneet merkittävästi kaikissa veron kohteena olevissa tuoteryhmissä, kuten mehuissa, jäätelössä, virvoitusjuomissa ja makeisissa.
Alentuneet tuotantovolyymit kohottavat yksikkökustannuksia ja heikentävät kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja aiheuttavat irtisanomisia.
Kun yksikkökustannusten nousu jyvitetään yrityksissä luonnollisesti koko tuotannolle (myös vientituotannolle), heikentää valmistevero myös yritysten vientikilpailukykyä.
Valmistevero onkin pysäyttänyt investoinnit kohdesektoreilla täysin. Valmisteverojen korotukset ovat toimineet hallitusohjelman vastaisesti, kun ne ovat lisänneet yrityksille aiheutuvia rasitteita ja estävät kasvun.
Mehujen myynnissä volyymi on romahtanut peräti 15–35 prosenttia, jäätelössä 20 prosenttia, virvoitus-juomissa 9 prosenttia ja makeisissa 5 prosenttia.
Hintojen kohottaminen valmisteverolla jopa 30–50 prosenttia ei ole perusteltua varsinkin, kun korotus tapahtuu sattumanvaraisesti tullinimikkeistön pohjalta.
Veron kohteena on täysin sokerittomia, vain luontaista sokeria sisältäviä tai vähäenergisiä tuotteita ja veroa kannetaan jopa hanavedestä. Veron kohteena on myös tuotteita, joilla on EFSA:n hyväksymä terveysväite. Haittavero-nimen käyttäminen valmisteveroista sekä veron perusteleminen terveyttä edistävänä on harhaanjohtavaa ja loukkaavaa.
Tilanne kaupan hyllyllä keskenään kilpailevien verollisten ja verottomien tuotteiden välillä on tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kilpailun kannalta kestämätön. Hintaeroa kaupan hyllyllä lisää vielä, että veron päälle tulee kaupan prosentuaalinen kate toisin kuin arvonlisäverossa.
Yrityksille on aiheutunut vielä lisää harmia siitä, että yritys ei voi olla kauppoja solmiessaan täysin varma siitä, mihin tullinimikeryhmään tuote kuuluu. Jos yritys on myynyt tuotteen verottomana (kaupat tehdään puoli vuotta etukäteen) ja jos siitä tuleekin verollinen, niin yritys joutuu maksamaan veron jälkikäteen omasta taskustaan.
Valmisteveroista teimme kantelun EU-komissiolle viime kesänä. Kuluvan talven aikana yrityksistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kantelun tekemiselle oli hyvät perustelut. Nyt on käytännössä nähty, että valmistevero ei ole toimiva verojärjestelmä. Mielestämme on suuri virhe jarruttaa kysyntää valmisteveroilla.
Verotuksen aiheuttamat tappiot elintarvikeketjulle ovat paljon suuremmat kuin valtion saama verotuotto.
Jäätelö-, mehu-, makeis- ja virvoitusjuomateollisuus ovat Suomelle tärkeitä tuotantosektoreita. Ne käyttävät muun muassa satojen maitotilojen ja marjanviljelijöiden tuottamia korkealaatuisia raaka-aineita, ne työllistävät merkittävästi ja nämä sektorit ovat myös suurimpia elintarvikkeiden viejiä.
Ruokin ja juomiin kohdistuu paljon yritysten toimintaa ja kuluttajien ostovoimaa rasittavia veroja. Tänä vuonna arvonlisä- ja valmisteverotus kohoaa jo 4,3 miljardiin euroon. Edellä mainittuja valmisteveroja kannetaan noin 250 miljoonaa euroa. Elintarvikeketju toimisi siis edelleen talouden tukipilarina myös ilman valmisteveroja.
Elintarviketeollisuusliitto haluaa, että elintarvikkeisiin kohdistuvista valmisteveroista luovutaan mahdollisimman pian kokonaan.
Veropohjan laajentaminen valmisteveroissa ei poistaisi ongelmia, vaan kasvattaisi niitä. Valmisteveroilla ei myöskään ole edistetty kansanterveyttä,
kuten usein annetaan ymmärtää.
Vuonna 2012 OECD varoitti valmisteveroista todeten niiden vähentävän kuluttajien terveellisiin ruokiin käytettäviä rahoja, koska herkuttelusta kuluttajat eivät ensimmäiseksi tingi. Terveysperusteita on käytetty väärin markkinoitaessa veronkorotuksia poliittisille päättäjille.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan arvonlisävero on ainoa sopiva tapa verottaa elintarvikkeita ja ravintolapalveluita tasapuolisesti, ja senkin tulisi olla nykyistä alhaisemmalla EU:n keskitasolla 7– 8 prosentissa.
On tärkeää, että hallitus ymmärtäisi, ettei kotimaista kulutusta ja elintarvikevientiä tule heikentää omilla, kansallisilla päätöksillä.
Tanskassa hallitus päätti luopua valmisteveroista, koska Tanska haluaa lisätä elintarvikkeiden vientiä. Mitään veroa ei tullut tilalle, mutta hyöty tulee dynaamisten vaikutusten kautta tulevina vuosina.
Verotuksen sattumanvaraisuus ja huono ennakoitavuus aiheuttaa yrityksille jatkuvaa päänvaivaa. Varsinkin monessa maassa toimivat yritykset joutuvat pohtimaan, missä tuotantoa kannattaa ylläpitää.
Komissio teettää parhaillaan tutkimusta ruokaveroista ja niiden vaikutuksista eurooppalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyyn. Suomi on yksi tutkimuksen kohdemaista. Tutkimuksen odotetaan valmistuvan keväällä.
HEIKKI JUUTINEN
Kirjoittaja on Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
