USA:n lihanviejät lupaavat: "Suomalaisen grillikyljen vienti voisi satakertaistua vapaakauppasopimuksen myötä"

Yhdysvalloista tuodaan nykyisin pieniä määriä pihvilihaa Suomeen lähinnä ravintolakäyttöön. Kuva: Riitta Mustonen

"Meidän hallituksemme ohje on edetä täydellä vauhdilla neuvotteluissa, vaikkei täyttä yhteisymmärrystä ehdoista vielä ole. On yhteinen etumme saada sopimus aikaan ennen 20. tammikuuta ensi vuonna, kun Obaman kausi loppuu", Felipe Macías sanoi tiistaina Yhdysvaltain lihanvientiliiton järjestämillä illallisilla Helsingissä.

Macíasin mukaan esimerkiksi suomalaisen grillikyljen vienti voisi satakertaistua, jos TTIP-sopimus saataisiin voimaan. Vastaavasti Yhdysvalloista voisi tuoda moninkertaisesti hyvää naudan pihvilihaa.

Hormonien käyttö lihantuotannossa on yksi lihanviennin kiistakysymyksistä. EU:ssa hormonien käyttö on kielletty, mutta Yhdysvalloissa sallittua. Niinpä Yhdysvalloissa on vain noin tusinan verran laitoksia, jotka saavat viedä lihaa Eurooppaan. Kyseinen liha on tuotettu ilman hormoneja.

Suomenkin viennistä vastaava Yuri Barutkin sanoo, että nykyisellään vienti Eurooppaan vaatii vaivannäköä, joten tuottajan täytyy päättää, haluaako hän ylimääräistä päänsärkyä. Lisäksi vientiä rajoittavat kiintiöt, jotka alunperin räätälöitiin Yhdysvalloille, mutta avattiin myöhemmin muillekin, kuten Uruguaylle, Australialle ja Argentiinalle.

Macías arvioi TTIP-sopimuksen lisäävän kahdenvälistä kauppaa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä viidenneksellä. "Vapaakaupasta hyötyisivät erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset."

Macíaksen mukaan pohjoisamerikkalainen pihviliha on erikoistuote, joka poikkeaa suomalaisesta. "Yhdysvalloissa pihvilihateollisuus on erillään meijeriteollisuudesta. Naudanliha ei ole maidontuotannon sivutuote, vaan oma tuotannonhaaransa, jossa jalostus ja ruokinta ovat pitkälle kehittyneitä. Kun tilaat pihvin, saat aina samanlaisen, ja liha luokitellaan lihaksen sisäisen rasvan eli marmoroinnin mukaan, kun Euroopassa luokittelussa käytetään ulkoista rasvaa."