
Ruokamyrkytys herkkutateista? Sienestäjä, varo riesaa
Tatinriesa on tänä syksynä pilannut sienisatoa.
Tatinriesan valtaaman herkkutatin tunnistaa valkoisesta härmeestä sienen pinnalla. Kuva: Petteri KivimäkiAktiivisienestäjä Keski-Suomesta otti MT:n toimitukseen yhteyttä tiedustellakseen, onko tatteja vaivaavaa tatinriesa-loista tänä vuonna liikkeellä erityisen paljon. Sienestäjän havaintojen mukaan näin saattaisi olla.
Suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo tatinriesan määrän seuraavan tattien määrää.
”Tatinriesa valtaa tatin, kun tatti on olemassa. Varmasti olosuhteet ovat nyt tatinriesalle hyvät, kun tatteja on paikoitellen noussut hyvin, eli sille on ruokaa tarjolla”, von Bonsdorff toteaa.
”Kun tatteja on välillä ollut vähän, tatinriesaakaan ei ole ollut paljon. Nyt tatteja on paikoitellen paljon, ja silloin on tatinriesaakin.”
Tatinriesa on kotelosieniin kuuluva loinen, joka peittää tatit. Yleisimmin alla on herkkutatteja tai samettitattien ryhmiä, mutta se syö muitakin tatteja.
Aluksi tatinriesa on valkoinen ja alkaa sitten kellertyä.
”Lopulta koko tatti muuttuu ihan keltaiseksi ja karmean hajuiseksi”, von Bonsdorff kuvailee.
”Tatinriesa alkaa helposti levitä jalan tyveltä. Silloin nuorikin tatti on jalastaan epämuodostunut ja pullistunut, eikä jalka ole enää kovamaltoinen vaan pehmeä. Se on viite tatinriesan tartunnasta.”
Alkuvaiheessa tatinriesa ei pilaa sienen makua.
”Kun tatista ei huomaa mitään, tatti varmasti on ihan syötävä, mutta kun alkaa huomata homemaisen näköistä valkoista kasvustoa, on syytä jättää tatti keräämättä. Kun tatinriesa kunnolla valtaa sienen, ei sitä ole syytä syödä. Tatti alkaa mädäntyä, bakteerit lisääntyvät ja sen syömisestä voi seurata ruokamyrkytys.”
Tatinriesaa on esiintynyt Suomessa kauan. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.
”En tiedä sen levinneisyyttä koko Suomen osalta, mutta oletan, että siellä, missä herkkutatteja ja samettitattiryhmän sieniä kasvaa, siellä on myös tatinriesaa. Ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa se on yleinen.”
Tea von Bonsdorff toteaa sienisatotilanteen muuttuneen kuivuuden ja poikkeuksellisen lämpimän sään myötä koko Suomessa.
”Sienisatotilanne on tällä hetkellä kovin paikallisesti vaihteleva. Aikaisemmin sienisatotilanne oli hyvä lähes koko Suomessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






