Asfalttialan inflaatio huitelee 40 prosentissa – jos määrärahoja ei nosteta, suomalaiset saavat tottua 1970-luvun päällystystasoon
Korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista päällystämistä. Jotta tavoitteeseen päästäisiin edes 50-prosenttisesti, määräraha pitää vähintään tuplata.
Asfalttialan yrityksiä edustava INFRA ry on huolissaan Suomen teiden kunnosta ja korjausmäärärahojen pienenemisestä. Arkistokuva. Kuva: Lauri SalminenTienpäällystämisestä on tullut yksi pahiten energia- ja materiaalikustannusten noususta kärsineistä aloista, kertoo asfalttialan yrityksiä edustava INFRA ry tiedotteessaan.
Hallituksen tiestölle myönnentämä päällystysmääräraha vuodelle 2023 on erittäin niukka, 130 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vuositasolla kustannusnousu on ollut jopa 40 prosentin luokkaa.
Ellei määrärahaa korjata, päällystämisen määrä voi vuonna 2023 romahtaa alle puoleen viime vuosien tasosta. Ilman hallituksen toimia päällystysohjelma uhkaa painua jopa lähelle 1000 kilometrin haamurajaa, todetaan INFRAn tiedotteessa.
”Tämä on voimakkaasti ristiriidassa Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattujen ja hallitusohjelmassakin kuvattujen tavoitteiden kanssa. Yhtä vähäisiä päällystysmääriä pitää etsiä kaukaa historiasta – ajassa on matkattava vähintään 1970-luvulle”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö vertaa.
Tiestön korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttää 4 000 kilometrin vuosittaista päällystysohjelmaa. Hallitus on ohjelmassaan ilmaissut varmistavansa, ettei korjausvelka enää kasva, sanotaan tiedotteessa.
Myös eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus sitoutuu Liikenne 12 -linjauksiin huolehtien niiden toimeenpanoon tarvittavasta määrärahasta valtion budjetissa. Nykyisellä kustannustasolla tähän tarvitaan ensi vuonna päällystyksen osalta vähintään 500 miljoonan euroa.
”Hallituksen pitää budjettiriihessään kaksin- ja jopa kolminkertaistaa päällystysmääräraha, jotta pääsemme edes 2 000 kilometrin paremmalle puolelle, mikä sekin on tiestön korjausvelan näkökulmasta kestämätön taso”, Syrjö huomauttaa.
Tiedotteen mukaan urakoitsijat odottavat hallitukselta nopeita päätöksiä päällystysmäärärahoista. Rahoituksen suuruus on vaihdellut voimakkaasti vuosittain, mikä vaikeuttaa yritysten ennakointia ja varautumista.
Jos mitään ei tehdä, seuraavan hallituksen päänsäryksi jää vähäisten päällystysmetrien priorisointi ja päällystyskohteiden yliviivaus kartalta.
Tuhannen kilometrin pintaan laskeva päällystysohjelma tarkoittaisi keskimäärin sataa kilometriä uutta tienpintaa per ely-keskus. Alemmalle verkolle ei jäisi paikkausrahaakaan.
Ammattilaisia huolettaa alimittaisen tienpidon loppulasku.
”Jos oikea-aikaisen päällystäminen laiminlyö, vesi pääsee asfaltin läpi tien runkoon tekemään tuhoja. Silloin pelkkä päällystäminen ei enää riitä. On uusittava tien koko rakenne, ja se maksaa moninkertaisesti”, johtaja Juha Laurila INFRAlta kertoo tiedotteessa.
Vuosina 1980–2021 Suomessa on vain kerran päällystetty teitä alle 2000 kilometriä vuodessa. Kertaalleen tällä tarkastelujaksolla on jääty 2000 kilometriin. Molemmat kaksi heikkoa vuotta ovat 2010-luvulta.
Päällystysmäärät ovat olleet pitkään jäljessä tavoitteista. 15 viime vuoden aikana tavoiteltuun 4000 kilometrin tasoon on päästy vain vuonna 2020. Silloinkin edeltävänä vuotena kilometrejä kertyi vain 1800.
”Tilanne tiestöllä on jo poikkeuksellinen ja vakava, ja reiät päällysteissä konkreettinen turvallisuusriski tielläliikkujille. Ne kovertavat myös elinkeinoelämän edellytyksiä, sillä röykkyisillä teillä kuljetusten onnistuminen luvatussa ajassa uhkaa muuttua arpapeliksi”, Laurila pohtii.
Lue myös:
Ratojen korjausvelan toivotaan kääntyvän laskuun lähivuosina – ”Mitenkään varmaa se ei ole”
Väylävirasto: Huonokuntoisten maanteiden määrä kasvaa Suomessa tänä vuonna noin 500 kilometrillä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
