EU:n raskas teollisuus pelkää päästötiukennuksia
Runsaasti energiaa kuluttava teollisuus pelkää, että Pariisin ilmastosopimus siivittää raskaan teollisuuden alasajoa Euroopassa.
Niin käy, jos vapaaehtoisiin päästöleikkauksiin sitoutuneet kaukomaat eivät pidä kiinni lupauksistaan, mutta EU pitää.
”Metalli-, metsä- ja kemianteollisuus joutuvat heikompaan kilpailuasemaan verrattuna EU:n ulkopuolisiin maihin, mistä seuraa markkinaosuuksien pienenemistä, tehtaiden sulkemisia, irtisanomisia, verotulojen menetyksiä ja julkisten palveluiden leikkauksia”, sanoo johtava asiantuntija Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry:stä. Järjestöön kuuluu muun muassa kaivos- ja metalliteollisuuden yhtiöitä.
Ilmaston kannalta kehitys olisi haitallista, koska Euroopassa raskas teollisuus kuormittaa ilmastoa kaikkein vähiten.
Outokumpu Oyj:n tilastoista käy ilmi, että Euroopan terästeollisuus on jo taantunut.
Ruostumattomien terästuotteiden tuonti Aasiasta on kymmenessä vuodessa kasvanut 9 prosentista 26 prosenttiin.
Vastaavasti EU-maiden terästehtaiden toimitukset ovat vähentyneet 3,7 miljoonasta tonnista 2,7 miljoonaan tonniin vuosien 2006 ja 2013 välillä.
Tehtaita on jouduttu sulkemaan Euroopassa. Suomessa lakkautettiin Koverharin terästehdas.
”Kun otetaan huomioon, että päästöt Kiinan terästehtailla ovat paljon suuremmat, EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka on lisännyt maailmanlaajuisia päästöjä 4 miljoonalla tonnilla vuodessa”, Kätkä ynnää.
EU:ssa kaikkein vähäpäästöisimmät tehtaat saavat suhteessa eniten päästöoikeuksia. Tarkoitus on, että kymmenes laitoksista saisi kokonaan ilmaiset oikeudet.
”Nyt kuitenkin komissio on leikkaamassa päästöoikeuksien määrää niin, etteivät edes parhaat laitokset saa täyttä kompensaatiota, vaan niiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla heikkenee.”
Päästökaupasta aiheutuu myös epäsuoria kustannuksia sähkön kallistumisen myötä. Niiden kompensoinnin EU jättää veronmaksajille.
”Jotkut jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön täyden kompensaation, toiset kompensoivat osittain mutta on myös maita, joissa ei ole minkäänlaista kompensaatiota. Tämän seurauksena EU-maiden teollisuuden välille syntyy kilpailutilanteen vääristymä.”
Suomessa on energiaintensiivistä teollisuutta EU-maista suhteessa eniten. Hallitusohjelmassamme mainitaan epäsuorien kustannusten korvaaminen.
”Asia uhkaa kuitenkin viivästyä vuodella, eikä täydestä kompensaatiosta ole varmuutta”. Kätkä toteaa.
Parhaassa tapauksessa ilmastosopimuksen osapuolet täyttävät velvoitteensa ja maailmalle syntyy hiilidioksidipäästöjen hinnoittelujärjestelmä. Silloin suomalainen teollisuus on vahvoilla.
”Vahvuuksiamme ovat biopolttoaineiden poltto- ja kattilatekniikka, kaukolämpö- ja jäähdytysteknologia, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto, toisen sukupolven biopolttoaineet, lämmön talteenottojärjestelmät, lämpöpumput, älykkäät sähköverkot, taajuusmuuttajat sekä integroidut metalli- ja metsäteollisuuden prosessit”, Kätkä luettelee.
Hän arvioi, että teollisuudelle voi syntyä runsaasti uutta liiketoimintaa, kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta ja ilmastopolitiikkaan saadaan globaalit pelisäännöt.
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
