Tässä on uusi ruokavaltuutettu – ei lupaa poppaskonsteja ruokaketjuun

"Valtuutettu ei voi vaikuttaa hintoihin, mutta jos ehdot ovat kohtuuttomia, niiden syitä voidaan selvittää. Joka asiassa löytyy ongelmia, mutta ihan eri asia on, mitkä edellyttävät viranomaisen toimintaa", Olli Wikberg sanoo. "Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa mihinkään, kun ei ole kuin tyhjä työhuone, jota sitäkään en ole vielä nähnyt." Kuva: Sanne Katainen

Ihminen saa harvoin samanlaisia tilaisuuksia kuin Olli Wikberg. Hän pääsee aloittamaan 1. syyskuuta eli sunnuntaina Suomen ensimmäisenä elintarvikemarkkinavaltuutettuna.

Wikberg on "aika monennen polven helsinkiläinen", oikeustieteen tohtori ja varatuomari.

Koska virka on uusi, paineita pärjätä edeltäjiä paremmin tai pelkoa selviytyä huonommin, ei varsinaisesti ole.

Paineet etenkin viljelijäkentästä ovat kuitenkin kovat. Uutta virkaa ajoi edellisenkin hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), jonka mukaan ruokaketjun tulonjako ei ole reilu.

Onko ministerin vahva näkemys hyvä selkänoja vai pikemminkin rasite uudelle valtuutetulle?

"Puolensa ja puolensa. Valtuutetun tehtävän kannalta vahva poliittinen tuki on hyvä, tuskin siitä rasitetta tulee", Wikberg vastaa MT:n haastattelussa.

No, kuinka aiot laittaa kaupan kuriin?

"On turhan varhaista miettiä, ketä laitetaan kuriin ja millä tavalla. Mutta pitää selvittää, onko ongelmia ja mitä valtuutettu tai joku muu voi tehdä. Mitään poppaskonsteja tai muita nopeita ratkaisuja näihin ei ole", Wikberg muotoilee.

"Kaikki eivät varmaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteita on, mutta onko ongelmia, se pitää selvittää. Mutta en usko, että syyttävää sormea voi osoittaa vain yhteen suuntaan."

"Toivottavasti kenelläkään ei ole myöskään ylimitoitettuja toiveita siitä, että nyt sieltä tulee joku yliviranomainen, joka laittaa kaiken kuntoon heti maanantaiaamuna. Eri tahojen tuella voi muutosta saada aikaan, ja erilaisen haasteiden käsittelylle on selkeästi kysyntää."

Wikberg kannattaa työssä sovinnollista linjaa, koska "viranomaistie on aina hitain ja hankalin".

Valtuutettu voi puuttua ruokaketjun sopimusten sisältöön sekä kohtuuttomiin ja sopimattomiin ehtoihin ja käytäntöihin. Kuka ne määrittelee?

"Se onkin mielenkiintoista, laki jättää aika paljon tulkintavaraa. Viime kädessä valtuutettu."

Valtuutetun työkalupakkiin kuuluu suositusten, lausuntojen ja ehdotusten antamista, mutta ei "kovia keinoja" kuten oikeutta asettaa seuraamusmaksuja tai toimintakieltoja. Kieltoesityksiä hän voi tehdä markkinaoikeudelle.

Lepän mukaan virassa on jo nyt "riittävät resurssit ja keinot puuttua ruokaketjun sopimattomiin käytänteisiin", mutta Wikbergin mukaan EU-direktiivi tuo vielä järeämpiä aseita.

"Se tulee muuttamaan tätä tehtävää ja elintarvikemarkkinoiden sääntelyä todella paljon."

Wikberg ei ole vielä perehtynyt vuorineuvos Reijo Karhisen raporttiin eikä hallitusohjelman siihen kohtaan, jossa luvataan ”hillitä päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet”.

"Tuo kohta on hyvin mielenkiintoinen ja olen törmännyt siihen, mutta se on muotoiltu niin avoimeksi, ettei ole oikein auennut minullekaan."

Wikberg voi perata ruokaketjua joko pyynnöstä tai oma-aloitteisesti. Pääpainon pitää olla "merkittävissä" asioissa ja yhteydenpidon tiivistä kauppatapalautakuntaan.

"MTK palasi lautakuntaan keväällä, mikä on todella hienoa. Toiminta on vajaata, jos joku olennainen toimija jää pois."

Wikberg tuntee elintarvikeketjun, mutta ei henkilökohtaisesti kaupan, teollisuuden tai MTK:n johtoa. Tutustuminen kuuluu työnkuvaan. Lähdetkö siis lobbauslounaille?

"Laki lähtee siitä, että valtuutettu on riippumaton ja itsenäinen toimija. Mutta eihän sitä voi omassa kuplassaan elää, pakkohan keskusteluja on käydä", Wikberg vastaa.

"Eri asia on, mikä vaikuttaa mihinkin, mutta en ole välttämättä helposti lobattava. Olen koko ajan korostanut, että olen tässä tehtävässä juristina."

Uuden viran piti alkaa jo maaliskuussa, mutta se laitettiin uudelleen auki hakijoita harvalukuisuuden vuoksi. Wikberg haki virkaa vasta toisella kierroksella, omasta aloitteestaan.

"Tämä on mielenkiintoinen haaste. Tehtävä on uusi, laaja-alainen, yhteiskunnallisesti merkittävä ja tässä pääsee kehittämään kaikkea uutta puhtaalta pöydältä."

Wikberg korostaa, ettei hän ole ruokaviraston valtuutettu, vaan itsenäinen toimija. Toimistoon tulee myös kaksi esittelijää.

Ministeri Kalevi Hemilä sanoi kesällä, (MT 10.7.) että valtuutetun painoarvon ratkaisee se, missä hän istuu.

"Jos hän on Seinäjoella, näkökulma on eri kuin jos hän on vaikka Kilpailuvirastossa samaa työtä tekevän porukan kanssa. Hän on aivan hyödytön, jos hänet jätetään yksin johonkin toimiston nurkkaan.”

Wikberg sai valita Helsingin ja Seinäjoen välillä, ja päätyi Helsingin Viikkiin.

Hän ei ole vielä kolme päivää ennen töiden alkamista nähnyt toimistoaan tai sen ikkunasta avautuvaa maisemaa.

"Toivottavasti on ikkuna. Ei sekään ole nykyään itsestään selvää."

Olli Ilari Wikberg

Syntynyt 1.1.1970 Helsingissä

Asuu Helsingissä

Oikeustieteen tohtori ja varatuomari

Aloittaa 1.9.2019 elintarvikemarkkinavaltuutettuna. Viisivuotinen virka päättyy 31.8.2024.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun kuukausipalkka on 8500 euroa.

Työskentelee elokuun loppuun oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena.

Toiminut aiemmin muun muassa markkinaoikeustuomarina markkinaoikeudessa 2011–2018. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan varapuheenjohtaja vuosina 2014–2019.

Perheeseen kuuluu juristivaimo ja kaksi alakouluikäistä lasta

Harrastaa perhettä, matkustamista, mökkeilyä Hausjärvellä ja sotahistoriaa.

Lempiruokaa on itse grillattu ja savustettu ruoka, "jotakin muuta kuin pelkkää makkaraa".

Lue myös:

Kalevi Hemilä tyrmää Karhisen raportin: "Ympäripyöreää puhetta ja toiveiden tynnyrin pyöritystä"