Varavoimalla toimivien kauppojen verkostoa aletaan rakentaa ‒ haja-asutusalueilla kaupan tulisi sijaita korkeintaan 150 kilometrin päässä
Suomessa on suunnitelmien mukaan viiden vuoden kuluttua noin 300 kaupan verkosto, joka toimisi myös laajojen sähkökatkojen aikana. Asiantunijan mukaan ruokaketju olisi vaikea lamauttaa kyberhyökkäyksillä.
Kuva: Annika HaapanenRuokaketjun huoltovarmuutta parannetaan vahvistamalla kauppojen sähkönsaantia kriisitilanteissa.
Huoltovarmuuskeskuksen vetämässä Toimintavarma myymäläverkko -hankkeessa rakennetaan koko maan kattavaa kauppojen verkostoa, joka varmistaa kauppojen toimintaa esimerkiksi laajojen sähkökatkojen aikana.
Kauppojen sähköntarpeen turvaamiseksi kartoitetaan noin 300 myymälän verkosto. Elintarvikehuollon kannalta keskeisiin kauppoihin rakennetaan laitteet, joiden avulla kaupat voivat ottaa vastaan ulkoista varavoimaa.
Laajoja alueita koskevien sähkökatkojen aikana tällaiset kaupat toimisivat suurta aggregaattia muistuttavilla, polttoainekäyttöisillä varavoimakoneilla. Kauppojen sijainti määritellään paikkatietomallinnuksen perusteella, ja myymälät valikoituvat kilpailutuksen kautta.
Haja-asutusalueilla kaupan tulisi sijaita korkeintaan 150 kilometrin päässä. Tiiviimmin rakennetuilla alueilla etäisyys olisi korkeintaan 50 kilometriä.
Hankkeen aloitusaluetta ei ole vielä päätetty. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Perustuotanto-osaston valmiusasiamiehen Satu Hulkkosen mukaan suunnitelmissa olisi aloittaa Etelä-Savosta.
”Etelä-Savossa on ollut jo aikaisemmin aktiivista osallistumista ja maakunnassa on myös sekä harvaan että tiheästi asuttuja alueita”, Hulkkonen perustelee.
Alueittain etenevän hankkeen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2027, mutta mahdollisuutta sen nopeuttamiseen selvitetään.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä huoltovarmuuteen on kiinnitetty julkisuudessa paljon huomiota.
Kauppojen sähkönsaannin turvaamisen tarve on kuitenkin tunnistettu jo vuonna 2017 alkaneessa, ruokaketjun huoltovarmuutta selvittäneessä hankkeessa.
Kauppa- ja jakelupoolin valmiuspäällikön Lauri Kulosen mukaan kauppojen sähkönsaannin turvaaminen on pieni osa koko yhteiskunnan kattavan huoltovarmuusverkoston toiminnasta.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset tahot kuten terveydenhuolto, ruokahuolto ja teollisuus ovat vuosikymmeniä tehneet HVK:n johdolla yhteistyötä. Järjestelmän tarkoitus on tunnistaa uhkia ja varautua niihin sekä jakaa tietoa.
Kulosen mukaan yhteistyöverkoston avulla varaudutaan kyberuhkiin, energian saatavuuden häiriöihin, väestön terveyden vaarantumiseen, luonnonkatastrofeihin ja sotilaalliseen voimankäyttöön.
Sota Ukrainassa on muuttanut tilannekuvaa esimerkiksi sotilaallisen voimankäytön todennäköisyydestä. Kulosen mukaan huoltovarmuusverkosto varautuu uhkiin yhtä huolella myös rauhallisina aikoina.
”Tiedossa oleviin uhkiin on varauduttava koko ajan. Ei voi ajatella, että tässä tultaisiin valmiiksi, vaan koko ajan on tehtävä työtä ja kehitettävä huoltovarmuutta.”
Ei voi ajatella, että tässä tultaisiin valmiiksi, vaan koko ajan on tehtävä työtä ja kehitettävä huoltovarmuutta.
Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne on kuitenkin johtanut jo esimerkiksi kyberuhkien kasvuun. Kulonen kertoo, että kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet Suomessakin jo viime vuoden lopulla.
Myös kaupan tietoverkot ja esimerkiksi logistiikkaa ohjaavat järjestelmät voivat olla iskun kohteena.
”Ruokaketju voisi olla kohteena opportunistiselle hyökkäykselle. Silloin ei ole niin väliä, mihin hyökätään, kunhan hyökätään”, Kulonen kuvailee.
Ruokaketju perustuu nykyään monelta osin verkkopohjaisiin järjestelmiin. Kulonen ei kuitenkaan näe, että ruokahuolto olisi helposti lamautettavissa tietoverkkoihin iskemällä.
”Kauppojen ja suurten logistiikkakeskusten toiminta ja hallinnoiminen on hajautettua. Suurissa kauppaketjuissa kyberosaaminen on myös korkealla tasolla. Ketjun turvallisuutta on suunniteltu pitkään ja ne ovat moninkertaisesti suojattuja.”
Jokainen kansalainen voi myös parantaa omaa huoltovarmuuttaan hankkimalla kotiinsa 72 tunnin tarpeiksi kotivaraa.
Kotivaraksi tarvitaan esimerkiksi riittävästi ruokaa ja vettä, jotta ravintoa riittää kolmeksi vuorokaudeksi, vaikka sähköä ei olisi saatavilla.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
