Omat arvostelevat rajustiperussuomalaisten johtoa
Luumäen Taavetissa asuvan entisen puoluesihteerin Hannu Purhon arvio perussuomalaisten tilasta on karu: puoluetta johdetaan yksinvaltiaan ottein eikä vastaväitteitä siedetä. Omaa mieltä saa olla, mutta sen jälkeen voi joutua sivuraiteille. Niinpä päätökset näyttävät sopuisilta.
”Kyse on diktatuurista, tämä ei ole enää mikään tavallinen puolue.”
Purhon mukaan puolueessa käyttää valtaa Timo Soinin ”hovi”, Raimo Vistbacka, Jukka Jusula, Matti Putkonen, Oskari Juurikkala ja Erkki Havansi, ”Soinin omin käsin poimimat asiantuntijat, joiden palkkaamista mikään päättävä elin ei ole siunannut”.
Purho kertoo menettäneensä itse sekä tukijansa että työpaikkansa kesällä 2007, kun oli esittänyt puolueen kehittämistä ja työvoiman palkkaamista muualtakin kuin Vaasan ja Uudenmaan eli Vistbackan ja Soinin vaalipiireistä.
Soini uhkasi Purhon mukaan puoluehallitusta omalla irtisanoutumisellaan, kun koki Purhon työpaikkaa puolustaneiden protestoivan puheenjohtajaa vastaan.
”Hän sanoi, että hyvä, alkakaa etsiä uutta puheenjohtajaa. Se puhe loppui siihen. Porukka joi kahvia, haukkasi pullaa ja katseli alaspäin.”
Purho soimaa puolueen poliittista linjaa ”hämäräksi”.
”Pintaan pulpahtaa milloin mitäkin, eivätkä kotimaan leipäjonot kiinnosta, vaan puhutaan Kreikkaan rahdatuista tukirahoista.”
Lehdetkin lellivät, eivätkä tivaa.
”Puolue on Liisa Jaakonsaaren (sd.) sanoin kuin median iso vauva, josta ihmetellään, että onpa se taas kasvanut. Kannatus laskisi, jos Soinilla olisi joku ehdoton periaate. Mutta hän haistelee joka päivä tuulta ja on sitä mieltä, mitä kansakin sattuu olemaan.”
Vaalivoittoja ei ole hyödynnetty vallankäytössä, ja hyökyaallon puolueeseen tuomia on helppoa ohjailla, Purho jatkaa.
”He tietävät, että hyppäämällä tuohon herrahissiin pääsee suoraan juhlapöytiin. Heillä ei ole puolueessa juuria, joten he ovat myös valmiita lähtemään.”
Eurosta puhutaan, mutta omista asioista vaietaan, Purho väittää. Yksi sellainen on puolueen säätiö, jonka hallituksesta moni epäilee Soinin ja Vistbackan rakentavan itselleen valtalinnaketta.
”Heillä on säätiössä kaikki valta ja raha, ja puolue elää syrjässä omaa elämäänsä.”
Säätiön viisimiehisestä hallituksesta kaksi jäsentä on hyvin iäkkäitä.
Puolueen katsotaan siirtäneen puoluetukirahoja säätiölle, ja osa kyselee, minne hävisi puoli miljoonaa euroa kalliin puoluetoimiston hankintaan otetusta lainasta. Puolue lainasi rahat, joilla säätiö osti tilat, jotka se vuokrasi puolueelle, joka maksoi myös remontin.
Purhon ohella janakkalalainen kunnanvaltuutettu Seppo Hauta-aho on niitä harvoja, jotka ovat arvostelleet säätiökuviota omalla nimellään.
Purhoa pelottaa SMP:n muisto. Myös SMP:llä oli säätiö, jonka jäljiltä löytyi 2000-luvulla miljoonaomaisuus, vaikka puolue meni konkurssiin vuonna 1995.
”Puolueessa ei oteta mitään kantaa koko säätiöasiaan, se on niin kiusallinen ja hankala.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Kyse on diktatuurista, tämä ei ole enää mikään tavallinen puolue.
Valtaa käyttävät Soinin poimimat
asiantuntijat, joiden palkkaamista
mikään päättävä elin ei ole siunannut.«
Puolueessa huolestuttaa se, että
suorat ja rehelliset saavat keittää kahvia, mutta eivät osallistua. Soini
ja Vistbacka leimaavat mielikuvan
äijäpuolueesta median panetteluksi.«
Nämä ovat vanhoja asioita, ja niitä
heittelee ihminen, joka ei ole ollut
missään tekemisissä puolueen kanssa vuosiin. Miten hän tuntee päätöksentekoa viimeisen viiden vuoden ajalta?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

