Joka neljäs maaseudun pienyritys tarvitsee pian uuden yrittäjän
Asiantuntija Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa laskee, että jopa neljännessä pienyrityksessä tarvitaan uusi yrittäjä lähivuosina.
Tällainen tilanne on varsinaisella maaseudulla. Pienyritysten sukupolvenvaihdokset ovat kiireisimpiä harvaan asutulla maaseudulla.
”Kyseessä on maaseudun keskeisiä kohtalonkysymyksiä”, Huovinen toteaa.
Kunnat tiedostavat tutkijan mukaan uhkaa huonosti. Pienyritykset luovat elinvoimaa paikkakunnalle. Ne tuottavat paikallisia ja seudullisia palveluja, työllistävät ja tuovat kunnalle verotuloja.
”Kuntia ja palveluja ei ole ilman yrityksiä”, sahayrittäjä Esa Mäkilä Pöytyältä sanoo.
Kaupungeissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla joka kymmenennessä pienyrityksessä omistajanvaihdos tai sukupolvenvaihdos on näköpiirissä.
Huovinen selvitti pienyritysten tilannetta aineistosta, joka kerättiin omistajuutta ja kasvuyrittäjyyttä koskevaa tutkimusta varten. Tutkimus julkaistiin keväällä.
Selvityksessä tarkasteltiin alle kymmenen työntekijän yrityksiä.
Sukupolvenvaihdosta pohdittiin keväällä yhteensä 17 000 yrityksessä. Omistajanvaihdoksen tarve lisääntyi 2 000–3 000 yrityksellä kahdessa vuodessa.
”Omistajanvaihdokset ovat patoutumassa”, kauppatieteiden tohtori Huovinen laskee.
Pienyrityksiä koskeva erillisselvitys pohjautuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 341 mikroyrittäjää. Tuloksia ei ole ennen julkaistu.
Huovinen sanoo sukupolvenvaihdoksen edistävän yrityksen uusiutumista. Uusi omistaja investoi ja hakee kasvua eri otteella kuin vanha yrittäjä.
”Sen sijaan yrittäjän ikääntyessä kasvuaikomukset heikkenevät ja pyrkimys markkina-aseman säilyttämiseen lisääntyy”, Huovinen havaitsi.
Maaseudulla on tyypillistä, että yrittäjä omistaa kaksi tai useampia yrityksiä. Ne voivat toimia eri aloilla, jos kasvun mahdollisuus toisella on rajallinen.
Yrittäjillä on yleensä hyvä koulutus ja kokemus, mikä mahdollistaa moniyrittäjyyden.
Maaseudun pienyrityksissä jatkaja löytyy tavallisesti perheen sisältä. Vaihtoehto on yrityksen lopettaminen, jollei perheestä löydy uutta yrittäjää.
Valtiovalta ja etujärjestöt kiinnittävät huomiota yritysten omistajanvaihdoksen ongelmiin. Uusyrityskeskukset ja yrityskummit esimerkiksi auttavat.
Neuvonnassa järjestöillä ja EK:llakin on Huovisen mielestä peiliin katsomista. Vaihdos kariutuu usein, kun luopuja ja jatkaja arvioivat yrityksen hinnan eri tasolle.
Huovinen suosittaa sukupolvenvaihdoksen mietintää aloitettavaksi ainakin viisi vuotta ennen luopujan eläkeikää.”Viime tippaan suunnittelua ei pidä jättää.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
