Energiapolitiikka oikeaan suuntaan
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan metsähakkeen syöttötariffia koskevaa lakimuutosta. Esitys on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) käsialaa.
Ministerit esittävät, että turpeen verotusta kevennetään ja metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea nostetaan. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alusta lähtien.
Vaikka esitetyt muutokset ovat ensi vuoden osalta pieniä, on turpeen verotusta tarkoitus laskea ja metsähakkeen syöttötariffia nostaa vuonna 2016 vuoden 2012 tasolle.
Vapaavuoren ja Rinteen esitys osoittaa, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen energiapolitiikka oli haitallista sekä kansantaloudellisesti että ilmastopoliittisesti. Turpeen verotuksen kiristäminen johti kivihiilen käytön voimakkaaseen lisääntymiseen ja kotimaisen metsähakkeen käytön vähentymiseen.
Nykyinen hallitus perui jo aikaisemmin ensi vuoden alkuun suunnitellun turpeen verotuksen lisäkiristyksen. Rinteen mukaan uusi esitys vähentää kivihiilen käyttöä, parantaa energiaomavaraisuutta ja tuo lisää työpaikkoja Suomeen.
Koska metsähake korvaa kivihiiltä, vähenevät myös haitallisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.
Metsähakkeen käytön lisääminen helpottaa EU:ssa sovittujen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. EU-maiden johtajat sopivat pari viikkoa sitten näistä tavoitteista vuoteen 2030 saakka.
Vaikka uusiutuvan energian maakohtaisista tavoitteista on tarkoitus luopua, Suomen kannattaa pyrkiä mahdollisimman suureen uusiutuvan energian käyttöön myös liikenteessä.
Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Hiljattain julkistetun Low Carbon Finland 2050 Plataform -raportin mukaan tavoite on saavutettavissa, mutta se edellyttää merkittäviä investointipäätöksiä.
Raportin mukaan metsiä voidaan hyödyntää puupohjaisten tuotteiden lisäksi sähkön, lämmön, ja liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa.
Metsäteollisuus on huolissaan siitä, ettei puuta riitä sen tarpeisiin, jos puun polttoa merkittävästi lisätään. Vaikka puun käyttö raportin mukaan kasvaisikin, niin metsien puuston määrä kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi nykyiseen tasoon verrattuna.
EU:n asettamat tavoitteet ovat pohjana Pariisissa ensi vuoden lopulla järjestettävälle ilmastokokoukselle. Pariisin kokousta pohjustaa myös YK:n alaisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistama ilmastoraportti.
Sen mukaan maailman kasvihuonepäästöt ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kahdessa asteessa, pitää fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopua kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä, voi lämpötila nousta maapallolla keskimäärin neljä astetta.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas arvioi, että muutos näkyisi voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Suomessa keskilämpötila voisi nousta jopa kuusi astetta.
Kasvihuonekaasujen vähentäminen ei onnistu, elleivät kaikki maat sitoudu tavoitteeseen. Suomen tilanne on moniin muihin maihin verrattuna hyvä, koska meillä on paljon metsiä.
Suomi voi näyttää esimerkkiä, että järkevä
energiapolitiikka voi olla myös järkevää ilmastopolitiikkaa.
Järkevä energiapolitiikka hoitaa myös
ilmasto-ongelmaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
