Liisa Jaakonsaari on tunnollisin suomalaismeppi
BRYSSEL (MT)
Jos europarlamentaarikoiden aikaansaannoksia mitataan läsnäololla täysistunnoissa, tunnollisimman suomalaismepin paperit saa Liisa Jaakonsaari (sd.), joka on ollut kuluvalla istuntokaudella paikalla lähes kaikkina täysistuntopäivinä.
Sadan prosentin läsnäoloon yltää tosin myös vastikään RKP:n puheenjohtajaksi valitun Carl Haglundin tilalle parlamenttiin noussut Nils Torvalds (r.), mutta hän on toistaiseksi ehtinyt osallistua vasta yhteen täysistuntoon.
Laiskimmin Strasbourgissa järjestettäviin istuntoihin on Votewatch-järjestön tilastojen mukaan osallistunut vihreiden Tarja Cronberg (vihr.) joka nousi parlamenttiin reilu vuosi sitten.
Kansallisuuksittain tunnollisimmat mepit tulevat Itävallasta.
Vähiten EU-päätöksenteko kiinnostaa brittimeppejä, jotka ovat olleet paikalla alle 80 prosentissa äänestyksistä.
Strasbourgin istuntosalin penkkien kuluttaminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa arvioida europarlamentaarikoiden aktiivisuutta.
Meppien tärkein tehtävä on lainsäädäntömietintöjen laatiminen.
Raportööriksi kutsuttavalla esittelijällä voi olla erittäin paljon valtaa lopullisen asetuksen tai direktiivin sisältöön.
Tärkeimpien lakiesitysten valmistelu jaetaan ensin parlamentin poliittisten ryhmien kesken.
Sitten ryhmät päättävät sisällään, kuka saa parhaat mietinnöt valmisteltavakseen. Mepin oma aktiivisuus ja asema puolueryhmän sisällä vaikuttavat nokkimisjärjestykseen.
Satu Hassi (vihr.) taas on vastannut Suomessakin laajaa julkisuutta saaneen rikkidirektiivin sekä laittomasti hakatun puutavaran kauppaa säätelevän direktiivin valmistelusta.
Kristillisdemokraattien Sari Essayahin kontolla on ollut euromääräisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten teknisiä vaatimuksia koskeva asetusehdotus.
Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on kirjoittanut EU:n ja Azerbaijanin lähentymisneuvotteluja koskevat Euroopan parlamentin suositukset.
Mitro Repo (sd.) on vastannut EU-maiden kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskevan asetusehdotuksen valmistelusta.
Vielä keskeneräisiä raportteja on työn alla myös muilla suomalaismepeillä.
Toinen tärkeä keino vaikuttaa on muutosesitysten teko toisten meppien valmistelemiin mietintöihin. Taitava meppi voi saada lakitekstiin lopputuloksen kannalta merkittäviä muutoksia. Osa muutosesityksistä on peräisin suoraan lobbareilta, kuten maatalouden- tai teollisuuden edunvalvojilta tai ympäristöjärjestöiltä.
Suomalaismepeistä ahkerimmin muutosesityksiä on tehtaillut Essayah. Lähelle pääsevät myös Riikka Manner (kesk.), Pietikäinen ja Jäätteenmäki.
Raporttien ja muutosesitysten lisäksi mepit tekevät muun muassa kirjallisia kysymyksiä komissaareille sekä tietysti pitävät puheita parlamentin istunnoissa.
Iso osa työtä on myös epävirallinen vaikuttaminen kuten komission virkamiesten ja lobbarien tapaaminen.
Maatalousasioissa suurinta valtaa europarlamentissa käyttää konservatiivinen EPP-ryhmä, johon Suomesta kuuluvat kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat.
Parlamentin suurin ryhmä on voittanut yli 95 prosenttia maatalouspolitiikkaan liittyvistä äänestyksistä.
Vähemmistöön jäävät maatalousasioissa yleisimmin laitavasemmiston ja vihreiden euroedustajat.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
