Kalastuslakiesitys on perustuslain vastainen

Jokaisen omaisuus on turvattu perustuslain nojalla. Vesialueen omistukseen kytkeytyvä kalastusoikeus on perustuslakivaliokuntien vakiintuneen käytännön mukaan perustuslaillista omaisuudensuojaa nauttiva varallisuusarvoinen etu haltijalleen.

Perustuslakivaliokunta on poliittinen toimielin, joka kulloisenkin kokoonpanonsa mukaan tulkitsee perustuslakia. Valiokunta on voimakkaan lobbaamisen kohteena. Tämä on johtanut siihen, että perustuslakivaliokunnassa sorvataan tulkintoja joilla perustuslain pykäliä voidaan kiertää ja sen alkuperäistä tarkoitusta mitätöidä.

Hallituksen esitys kalastuslain uudistamiseksi pitää sisällään useita muutoksia, jotka heikentävät vesialueiden omistajien asemaa, muun muassa kalastonhoitomaksun, joka korvaa nykyisen kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaiset vieheluvat. Näin ollen myöskin vesialueen omistajille ja muille kalastusoikeuden haltijoille pakkomyydään viehelupa. Toisin sanoen vedenomistajat joutuvat maksamaan valtiolle siitä, että kalastavat vieheellä omistamallaan vesialueella.

Moni vesialueen omistaja kalastaa ainoastaan verkoilla ja silti heille lankeaa maksettavaksi kalastonhoitomaksuun liitetty viehekalastuslupa. Voidaan laskea, että vesialueiden omistajien lupamaksut nousevat 62,5 prosenttia ja tähän asti erillisen vieheluvan (vuosiluvan) lunastaneiden lupamaksut alenevat 29–359 prosenttia riippuen siitä, kuinka monta läänikohtaista lupaa on lunastettu.

Omaisuudensuojan näkökulmasta keskeisiä ongelmia uudessa kalastuslakiesityksessä ovat myös viranomaisten myöntämät luvat harjoittaa kalastusta ilman vesialueiden omistajan lupaa, sekä kalakantojen hoitoon liittyvät viranomaisten tekemät päätökset.

Esimerkiksi kalastusalue voi laatia käyttö- ja hoitosuunnitelman vesialueille ja edellyttää vaikka hehtaarikohtaista, rahallista panostusta kalanistutuksiin ja teettää toimenpiteet omistajien kustannuksella.

Tämä, lähinnä viehekalastajia palveleva hoitotoimenpide, voi johtaa siihen, että vesialueen omistajat joutuvat maksamaan velvoitteen muusta kuin vesialueen tuotosta. Jatkuvasti lisääntyvät yleiskalastusoikeudet vievät mahdollisuuden hankkia tuloja vesialueista.

Kalastonhoitomaksusta vapautettavat alle 18- ja yli 65-vuotiaat eivät joudu mitenkään osallistumaan kalavesien hoitoon liittyviin kustannuksiin. Koska alle sadan euron viehekalastusmaksuvarojen jako-osuus jää kalastusalueelle, valtaosa pienehköistä vesialueiden omistajista jää ilman maksukorvauksia. Jo nykyisen lain 50 euron jakoraja on jättänyt monet ilman korvausta.

Esitys kalastuslain uudistamiseksi on tehty pitkälti vapaa-ajankalastajien vaatimusten tyydyttämiseksi. Kalastusoikeuksien haltijat ovat hävinneet tiedotussodan, koska tältä suurelta joukolta puuttuu edunvalvontajärjestö, toisin kuin vapaa-ajankalastajilta. Viimeksi viime viikolla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ilmoitti olevansa tyytymätön lakiesitykseen siltä osin, ettei vetouistelijoiden vaatimuksiin useamman vavan käyttöön lisämaksusta suostuttu. SVK:n mukaan 350 000 vetouistelijan ongelmat olisi ratkaistu edellä mainitulla luvalla.

Tilastojen mukaan vuosina 2010–2012 kalastuksenhoitomaksun maksaneita oli keskimäärin 251 560. Joko SVK:n jäsenistössä on huomattavan paljon eläkeläisiä tai vetouistelijoiden määrä on liioiteltu, sillä muutkin kuin SVK:n jäsenet maksavat kalastuksenhoitomaksun. Todettakoon, että 20 vuotta sitten, ennen nykyistä viehekalastuslupajärjestelyä ja tiettyjen ikäryhmien vapauttamista maksuista, kalastuksenhoitomaksun maksaneita oli vuosittain 520 000.

Kalastuslakiehdotuksen 41. pykälän mukaan kalastuksen järjestämisestä vastaa kalastusoikeuden haltija käyttö- ja hoitosuunnitelman sekä lakiehdotuksen 1. pykälän suojelupainotteisten tavoitteiden mukaisesti. Kuinka vesialueiden omistajat voivat toteuttaa kalastuksen järjestämisen tavoitteiden mukaan, kun yleiskalastusoikeuksiin ei voi puuttua?

Nykyisen viehekalastuslupajärjestelmän aikana ovat esimerkiksi haukikannat romahtaneet saaristossa, johtuen ainakin osaksi säätelemättömästä kalastuksesta kutuaikana.

Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu on jatkossakin pidettävä erillisinä maksuina ja maahan tarvittaisiin perustuslakituomioistuin turvaamaan perustuslain puolueeton tulkinta.

Kaj Saari

Rymättylä

Avaa artikkelin PDF