Meteorologi kertoo, onko tv:n sääennusteella ja sääpalvelun kuntakohtaisilla ennusteilla jokin ero
Sääennusteen laatimisessa on paljon käsityötä ja meteorologin tekemää tulkintaa.Tehdäänkö esimerkiksi MT:n nettisivujen sääpalvelun ennuste ja radion/tv:n meteorologien esittämät ennusteet eri tavalla? Joku tv-meteorologeista on joskus kertonut, että heidän ennusteisiinsa tehdään paljon käsityötä ja tulkintaa. Sääpalveluiden ennusteidenhan täytyy olla automaattisia – vai ovatko?
Ennusteen laatimisessa on todellakin melko paljon käsityötä. Meteorologi valitsee oman tietotaitonsa ja mallien viimeaikaisen onnistumisten perusteella mallit, joita hän pääasiassa käyttää ennusteen laatimiseen.
Näiden valintojen perusteella Ilmatieteen laitoksella meteorologi piirtää sääkartat (käsin) ja editoi datan näiden karttojen pohjalta tietokantaan, josta varsinainen tuotteistaminen tapahtuu automaattisesti.
Esimerkiksi, jos karttaan Kokkolan kohdalle on meteorologi merkinnyt puolipilvisen symbolin ja +10 astetta lämmintä, tulee tämä tieto saada myös elektroniseen muotoon editoimalla jotakin valittua "raakamallia" meteorologin ennusteen mukaiseksi.
Raakamalli saattaa näyttää Kokkolaan alun perin täysin pilvistä, sadekuuroja ja +5 astetta lämmintä. Tämä tulee siis muuttaa meteorologin ennustetta mukailevaksi.
Tästä käsin korjatusta datasta tuotteistetaan Ilmatieteen laitoksella miljoonia tuotteita päivittäin automaattisesti. MT:n nettisivujen tuotteet ovat kaikki Ilmatieteen laitoksen eri tuotteita, mutta käyttävät silti samaa meteorologin editoimaa dataa pohjanaan.
Koska sääennustusprosessi on käsityötä ja meteorologit voivat tehdä erilaisia valintoja siitä, mitä säämalleja haluavat käyttää, on täysin luonnollista, että eri sääpalveluiden tuottajien (Ilmatieteen laitos ja Foreca) tuottamat ennusteet eroavat toisistaan.
Tv-meteorologit voivat vielä tehdä omaa esitystään varten omia päätöksiään ja ratkaisujaan Ilmatieteen laitoksen tai Forecan ennusteiden pohjalta, mutta heillä aikaa kuluu myös televisiossa näytettävien animaatioiden tekemiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

