Puurakentamisessa isompi vaihde silmään – uusille rakennuksille halutaan tiukat päästönormit

Turkuun nousee lähivuosina 850 asunnon puukerrostaloalue, Linnafältti. Lyhdynkantajaksi ristittyä viisikerroksista rakennetaan, kertoo myyntineuvottelija Minna Salonen Bonavalta. Kuva: Veikko Niittymaa

Puurakentaminen on lyönyt itsensä läpi julkisessa rakentamisessa, kouluissa ja päiväkodeissa ja nyt samaa odotetaan asuin- ja kerrostalorakentamisessa, toteaa ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Heino johtaa puurakentamiseen keskittyvää ohjelmaa ja toteaa olevansa hieman jäävi arvioimaan asiaa. Trendi on kuitenkin selkeä, ja rakentamisesta vastaava ympäristöministeriö näkee puurakentamisen ilmasto­ystävällisenä ratkaisuna.

Puurakentaminen on saamassa tukevan selkänojan, kun rakentamisen päästöjä aletaan suitsia.

Hiilijalanjäljen laskenta on tulossa osaksi uudisrakentamisen rakennuslupia viimeistään vuonna 2025, sanoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Kuittisen mukaan päättäjien kunnianhimosta riippuu, miten tiukasti rakentamisen päästöjä rajoitetaan. Tasoa ei ole päätetty ja paljon riippuu siitä, mikä on silloisen hallituksen tahto.

Ympäristöministeriö toivoo puurakentamisen yleistymistä, koska Suomen on muutoin vaikea täyttää antamiaan päästösitoumuksia.

Kuittinen toivoo nopeaa etenemistä, kunhan samalla varmistetaan, että rakennus­teollisuus pysyy mukana. Nyörejä ei pidä kiristää äärimmilleen, jotta ala pystyy vastaamaan kiristyviin vaatimuksiin. Hyville ratkaisuille on kysyntää maailmalla.

”Totinen paikka tässä kuitenkin on, sillä rakennusten päästöt pitää pystyä puristamaan pieniksi kymmenessä vuodessa. Suomi on asettanut tavoitteeksi olla vuoteen 2040 mennessä hiilinegatiivinen, mikä edellyttää rakentamisen hiilijalanjäljen leikkaamista kymmenillä prosenteilla”, Kuittinen toteaa.

Puurakentaminen yleistyy, sillä on vaikea nähdä, miten muutoin saadaan asiat paremmalle tolalle.

VTT:n laskelmien mukaan betoniperustainen puukerrostalo vähentää noin 40 prosenttia rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Kuittisen mukaan se ei tarkoita vain puusta rakentamista. Betonirakentaja Luja Group viestitti hiljan sementintoimittajilleen, että sementin hiilijalanjälki pitää painaa nollaan vuoteen 2030 mennessä.

Betonissa käytetty sementti on maailmanlaajuisesti suuri päästölähde ja suurempi kuin lentoliikenne.