Tasainen viljavirta on koko mallasohraketjun etu
HOLLOLA (MT)
Viljanviljelyssä yhden tai kahden vuoden jakso on liian lyhyt aika suunnittelun perustaksi. Säitä ja markkinaheilahtelua tärkeämpi peruste päätösten tekemiselle on pitkän aikavälin taloudellinen tulos.
”Ajan mittaan kaikki viljat käyttäytyvät samalla tavalla”, toteaa viljatilallinen Kalle Sipilä euroihin viitaten.
Viking Maltin hankintapäällikkö Sanna Kivelä nyökkää vieressä. Mitä jyrkemmin viljelijät muuttavat toimintaansa, sitä jyrkemmin markkinat heilahtelevat.
”Tasaisuus on koko mallasohraketjun etu.”
Huolellisuus, ammattitaito ja vuosien kerryttämä kokemus ovat Sipilän viljatilan taloudellisen tuloksen vetureita.
”Pelto ei petosta siedä”, Sipilä kertoo isänsä opastaneen. Viljelymenetelmät ovat erilaisia, mutta jokainen työvaihe on tehtävä kunnolla.
Sipilä kertoo pikkuhiljaa oppineensa tuntemaan muun muassa peltojensa maaperän vaikutukset viljelykasveihin. Hollolassa Päijät-Hämeessä sijaitsevat pellot ovat pääasiassa hietasavea ja hienoa hiekkaa.
Mallasohra on ollut mukana viljelykierrossa tilanpidon alusta saakka, vuodesta 1987 lähtien. Lisäksi tänä vuonna kasvaa kauraa, ruista, vehnää sekä kevät- ja syysrapsia. Vehnää on eniten.
”Ehkä kokeilen mallasvehnää ensi kesänä.”
Kokemus on osoittanut, ettei mallasohraa pidä kylvää liian aikaisin eikä kylmään ja kosteaan maahan. Lannoituksen kanssa on syytä olla tarkka.
Niin sanottu jaettu lannoitus, eli lisälannoitus viljalle orastumisen jälkeen, vaikuttaa Sipilästä mielenkiintoiselta ja ehkä jopa kokeilemisen arvoiselta. ”Siinä vaiheessa näkee hyvin lisätypen tarpeen.”
Puidessakaan ei ole varaa huolimattomuuksiin. Puimuria pitää ajaa kohtuullista vauhtia, jotta kelalla riittää tavaraa, Sipilä selittää.
Sipilä suosii suoria sopimuksia teollisuuden kanssa. Kaupan välikädet eivät kartuta viljelijän kukkaroa.
Koska maatila sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Viking Maltin Lahden laitoksista, mallasohra kuljetetaan sinne itse.
Näin säästetään rahtikuluissa.
Viljelijä toivoo vakaata hintaa, joka on tiedossa jo kylvöjä tehtäessä, Sipilä muistuttaa.
”Valkuainen pitää ottaa huomioon laatuhinnoittelussa, koska se ei tule jyviin ilmaiseksi.”
Mallasohraerän laatu koostuu monesta eri tekijästä, joiden arvot selviävät vasta laboratoriokokeissa, Kivelä muistuttaa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
