Elorannan paperissa paljon myönteistä

Selvitysmies vuorineuvos Jorma Eloranta luovutti Investointeja Suomeen -raporttinsa maan päättäjille keskiviikkona. Kyseessä on yksi monista hallituksen työn tueksi tehdyistä selvityksistä, mutta tällä kertaa se osuu ajallisesti ja sisällöllisesti asian ytimeen.

Talouden kestävyyden kannalta on ratkaiseva kysymys, miten suomalainen työ ja tuotanto tulevaisuudessa pärjäävät. Niiden varaan rakentuu koko yhteiskunnan hyvinvointi – se millaiseen elintasoon tai esimerkiksi julkisiin palveluihin meillä on varaa.

Uutiset ovat viime aikoina olleet synkkiä. Teollista tuotantoa siirtyy Suomesta edullisemman kustannustason maihin, eikä suomalainen tavara käy taantumasta kärsivässä Euroopassa kaupaksi entiseen malliin.

Yhtä aikaa Elorannan raportin kanssa julkistettiin myös tieto Suomen vaihtotaseen kääntymisestä alijäämäiseksi. Kokonaisrahavirrat maasta ulos olivat viime vuonna yli miljardi euroa sisään tulevaa virtaa pienemmät. Se tarkoittaa köyhtymistä.

Viimeksi vaihtotase oli miinuksella 1990-

luvun vaikean laman ja pankkikriisin aikana. Nyt erityinen syy liittyy ulkomaankauppaan, jota mittaava kauppatase oli viime vuonna peräti 3,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Elorannan raportti ottaa reippaasti kantaa siihen, kuinka turmiolliset luvut saataisiin käännettyä jälleen Suomelle suotuisiksi. Keskeistä on nyt panostaa tuotantoon, joka käy kaupaksi vientiin tai vastaavasti korvaa tavaran tuontia maahamme.

Raportti vaatii useita kannustimia kotimaisille investoinneille. Keskeiseksi Eloranta näkee yritysveron alentamisen sekä riittävän rahoitusvalmiuden, mutta myös hallinnon asettamia kynnyksiä hyville investoinneille tulisi madaltaa.

Hallituksen tuoreet päätökset yritysveron alentamisesta 24,5 prosenttiin eivät Elorannalle riitä. Hän hakisi vauhtia investoinneille jopa Viron mallista, jossa yritykset voivat kerryttää tulostaan kassaan verovapaasti. Jos vero maksetaan vasta yrityksestä ulos otetusta tuloksesta, yritysten kyky rahoittaa investointeja paranee huomattavasti.

Eloranta ottaa kantaa tuotannon edistämiseksi koko maassa. Hän patistaa kehittämään kaivannaisten jalostusta ja väläyttää ratahanketta jäämerelle. Pietarin läheisyys pitäisi hyödyntää paremmin ja Itä-Suomen kouluissa venäjää tulisi saada opiskella ruotsin vaihtoehtona.

Monet Elorannan esityksistä ovat tärkeitä erityisesti maaseutu-Suomelle. Vuorineuvos tuo vahvasti esille tarpeen parantaa metsäalan toimintaedellytyksiä. Metsä on jatkossakin keskeinen työn ja tuotannon lähde.

Tavoitteeseen Suomen johtavasta asemasta biotaloudessa ei pidä laskea ainoastaan metsää ja puunjalostusta. Myös elintarviketuotannossa Suomi edustaa monella tapaa edelläkävijää. Oma ruuantuotanto on lisäksi keskeinen tekijä kauppataseen hallinnan kannalta.

Elorannan raportti on laaja kokoelma keinoista, joilla Suomen talouden kestävyyttä voitaisiin vahvistaa. Raikasta siinä on tuotannollisen toiminnan korostus, joka poliittisessa keskustelussa jää usein hallinnon itsensä sekä valtaansa varjelevien korporaatioiden tarpeiden jalkoihin.

Raportti herättää varmasti kiistoja. Maan hallitus ei esityksiä yhtenäisenä niele, ja esimerkiksi palkansaajien SAK nimitti Elorannan luomuksen vuorineuvosten toivelistaksi.

Suomen ongelmat liittyvät nyt kuitenkin talouden ja tuotannon perustaan, josta myös vuorineuvoksilla voi olla aivan perusteltuja näkemyksiä. Tukensa Elorannan työlle ovat ilmaisseet muun muassa MTK, Metsäteollisuus sekä SAK-lainen Paperiliitto.

Suomi tarvitsee välttämättä eväitä uuteen kasvuun. Elorannan raportti antaa tähän työkaluja, joihin hallituksenkin on syytä tarttua.

Työn ja tuotannon varaan rakentuu koko yhteiskunnan hyvinvointi.

Avaa artikkelin PDF