Energiakriisi Euroopassa horjuttaisi sähkön tuontia Suomeen
Suomeen tuodaan poikkeuksellisen paljon sähköä, jota ilman täällä ei pärjätä. Ukrainan sota ravistelee Euroopan energiamarkkinoita erittäin voimallisesti.
Kuva: Jarkko SirkiäKoronaviruspandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttivat energiamarkkinoille suuren maailmanlaajuisen häiriötilan.
”Sähköpula Suomessa johtuisi sähkön tuonnin rajoituksista, koska Suomeen tuodaan poikkeuksellisen paljon sähköä. Energiakriisi Euroopassa voisi rajoittaa Suomen mahdollisuuksia tuoda tarvitsemaansa sähköä”, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kommentoi MT:lle.
2021 sähkön tuonti oli 20 prosenttia Suomen tarvitsemasta sähköstä. Ruotsista tuotiin 17 prosenttia Suomessa käytettävästä sähköstä, Venäjältä 11 prosenttia ja Norjasta alle prosentti. Lisäksi Viroon vietiin noin kahdeksan prosenttia Suomen sähkömäärästä, Lund luettelee.
Kokonaistuonti oli noin 24 terawattituntia, josta valtaosa eli noin 15 terawattituntia tuotiin Pohjoismaista ja loput Venäjältä.
Suomen sähköstä 80 prosenttia tuotettiin viime vuonna paikallisesti. Sähkön tuonti Venäjältä on loppunut tänä vuonna.
”Venäjän sähköntuonnin loppuminen vastaa 40 prosenttia Suomen tämän hetkisestä ydinvoiman tuotannosta”, Lund havainnollistaa.
”Suomessa tuontisähkön määrä on ollut viime vuosia poikkeuksellisen suuri, kun on odotettu uusien ydinvoimaloiden valmistumista. Olkiluoto 3:n piti olla valmis 2012 ja Fennovoiman 2020”, Lund toteaa.
Suomi ei pärjäisi koko vuotta ilman sähkön tuontia.
”Ilman tuontia edessä olisi sähkökriisi, erityisesti talvikautena. Kesäkautena, kun sähkön kulutus pienenee, voitaisiin todennäköisesti vielä pärjätä.”
Professori Lundin mukaan tulossa oleva talvi on hyvin poikkeuksellinen ja siihen liittyy suuria epävarmuustekijöitä.
”Venäjän tuonti on korvattava jollain. Olkiluoto 3 -laitos vastaa noin 12 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Se pudottaisi tuontisähkön määrän alle kymmeneen prosenttiin kaikesta kulutuksesta”, Lund sanoo.
Lund huomauttaa, että Olkiluoto 3:een sisältyy edelleen epävarmuustekijöitä.
”Sähkön tuonti Ruotsista saattaa olla epävarmaa muun muassa Keski-Euroopan tilanteesta johtuen. Myös siirtokapasiteetin riittävyys on epävarmaa, jos tuontia pitäisi lisätä talvella. Nyt pitäisi valmistautua pahimpaan ja varautua laajempaankin säännöstelyyn talvella.”
Energiamarkkinoiden johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta pitää epätodennäköisenä, että Suomessa aktivoitaisiin ensi talvena valmiuslaki sähkön säännöstelyyn.
Valmiuslain mukainen sähkön käytön rajoittaminen edellyttää tilannetta, jossa väestön toimeentulo tai talouselämän toimivuus vaarantuvat olennaisesti.
”Valmiuslain käyttöönotto edellyttää laajaa ja todennäköisesti pitkäkestoisena jatkuvaa häiriötä. Tällainen tilanne on epätodennäköinen ja vaatisi monta epäonnista tapahtumaa päälletysten, kuten Olkiluoto 3:n viivästymisen, rajasiirtoyhteyksien pitkäaikaisen katkaisemisen sekä kylmän ja tyynen talvijakson”, Heinimäki sanoo MT:lle.
"Myös puu- ja turvepolttoaineen saannin häiriöt kevyen polttoöljyn saannin häiriintyessä taikka jalostetun uraanin saannin hyvin pitkäkestoinen estyminen voisivat olla tällaisia syitä.”
Sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaisi verkonhaltijoille tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän asiakaskohtaisesti. Verkonhaltija kierrättäisi kulutuksen irtikytkentää kahden tunnin kiertävinä katkoina jakeluverkossaan.
”Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat, eivät joutuisi irtikytkennän kohteeksi. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin”, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin toteaa.
”Sähkökatkot ovat kuitenkin viimeisimpiä toimenpiteitä sähköpulassa. Sitä ennen on jo tehty joukko muita toimenpiteitä, kuten lisäsäätötarjousten pyytämiset sekä häiriöihin varattujen varavoimalaitosten käynnistäminen.”
Pahkin kertoo, että viime vuonna Suomen energia-alalla tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitys ”Keskeytyskriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisoinnista”.
”Selvityksen tarkoituksena oli laatia kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointikriteerit. Selvitys tukee mahdollisista myöhempää viranomaisohjeistuksen antamista ja säädösvalmistelua, sekä antaa alalle yhtenäiset periaatteet.”
Ukrainan sota ravistelee Euroopan energiamarkkinoita voimallisesti. Energian niukkuus ja siitä johtuva kalleus johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden kallistumisesta sodan takia.
Professori Lund huomauttaa, että energian hinta lähti maailmanlaajuisesti rajuun nousuun jo vuoden 2021 toisella puoliskolla.
”Se johtui erityisesti Aasian talouksien ylösajosta koronakriisin jälkeen. Polttoaineiden hinnat ovat kovasti nousseet. Samalla EU:n päästöoikeuksien hinta on ollut korkealla ja päälle tuli Ukrainan kriisi. Nämä yhdessä nostavat Euroopan sähkön hintaa – ja sähkömarkkinoiden kytkeytymisen kautta myös meillä”, Lund toteaa.
Sähkön tuotannon hinta Suomessa ei ole Lundin mukaan varsinaisesti noussut, kun yli 80 prosenttia sähköstä on fossiilitonta.
”Mutta sähkön hinnan määrää viimeisen tuotetun megawatin hinta. Lisäksi krooninen sähkövaje, siis suuri tuontisähkön määrä, nostaa meillä hintaa. Siten kaikki sähkö on kallista. Sähköntuottajat hyötyvät tästä ja kuluttajat häviävät.”
Mikä?
Suomessa tuotetusta sähköstä suurin osa, 26 prosenttia, tuotettiin vuonna 2021 ydinvoimalla.
Vesivoimalla Suomen sähköstä tuotettiin 18 prosenttia ja tuulivoimalla 9 prosenttia.
Yhteistuotantolaitoksista, joissa käytetään erilaisia polttoaineita kuten bioenergiaa, hiiltä ja kaasua, tulee 22 prosenttia Suomen sähköstä.
Yli puolet pohjoismaisesta sähköstä on vesivoimaa. Erityisesti Norjassa, mutta myös Ruotsissa vesivoima on tärkeä sähkön tuottaja.
Norjan sähkön vienti oli vuonna 2021 noin 23 terawattituntia. Myös Ruotsilla on ollut sähkössä ylijäämää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
