Kiinteistöverouudistus siirtäisi verotusta kerrostaloista pientaloihin

Rakennusten osalta esitys siirtäisi kiinteistöverotusta asuinkerrostaloista uudehkoille pientaloille. Kuva: Eija Mansikkamäki

Esitys kiinteistöveron uudistamiseksi siirtäisi verotusta kerrostaloista pientaloihin, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Lauri Vuori. "Keskimäärin verotusarvot laskevat kerrostaloissa ja nousevat pientaloissa."

Esitysluonnoksen mikrosimulaatioiden perusteella pientalojen verotus alenee 18 prosentissa tapauksista ja asuinkerrostaloissa 95 prosentissa. Asuinpientaloissa 12 prosentissa verotus kasvaisi yli 50 eurolla sataa kerrosneliötä kohti.

Korotuksia ja laskuja saatetaan verotuksessa tasata rajoittimella.

Valtiovarainministeriö perustelee uudistusta sillä, että verotusarvot vastaisivat näin paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.

Uudistusesitysluonnos lähti lausuntokierrokselle 17. elokuuta. Voimaan koko uudistuksen pitäisi tulla vuoden 2020 alusta.

Myös maakunta- ja sote-uudistuksen piti tulla voimaan 2020 alusta, mutta suuruudistuksen voimaantuloa on lykätty vuodella eteenpäin, 2021 alkuun. Eduskunnan on tarkoitus päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018.

Hallituksen esityksessä kiinteistöverouudistuksen kytky sote-uudistukseen ja sen rahoitukseen tulee esille valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Kiinteistöverouudistuksen jälkeen puolet kiinteistöveron veropohjasta otetaan huomioon tasauksessa.

Kiinteistövero poistettiin tasausjärjestelmästä vuonna 2012, ja nyt tämä verolaji siis palaisi tasaukseen.

Koska maapohjat ja rakennukset ovat verotusarvoiltaan korkeampia isoissa kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla, uusi järjestelmä siirtäisi tuloja kaupungeista maaseutukunnille.

Ennen vuotta 2020 rakennettuihin maatilarakennusten verotusarvoihin esitysluonnoksessa kuvattu uudistus ei vaikuta – niihin sovelletaan jatkossakin vanhaa järjestelmää ja kiinteitä vuosipoistoja.

Kiinteistöverotuksen taso pysynee PTT:n Vuoren arvion mukaan nykyisellään myös teollisuuskiinteistöissä. Ydinvoima- ja vesivoimalaitokset ovat erillisen verotuksen piirissä, johon ei ole tulossa muutoksia tässä uudistuksessa.

Verotuksen taso on tarkoitus pitää nykyisellään kiinteistöverouudistuksessa. Valmistelussa oleva esitys nostaisi valtiovarainministeriön mukaan verotusarvoja kasvavilla alueilla ja mahdollisesti laskisi toisaalla.

Verotuksen lopputuloksen määrittää se, painottaako kunta rakennusten vai maapohjan verotusta. Veromuutos nykyiseen jää todennäköisesti suhteellisen vähäiseksi.

Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka puolestaan antaisi kunnille enemmän liikkumavaraa muuttaa kiinteistöveroprosentteja. Näin vaikutukset kuntiin olisivat tuottoneutraalit.

"Samalla maapohjalle olisi perusteltua asettaa erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi", ministeriö kertoo uudistuksesta verkkosivuillaan.

Fakta:

Kiinteistöjen verotusarvot uusiksi

- Hallitus esittää kiinteistöverotuksen uudistamista.

- Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin. Huomioon otettaisiin 70 prosenttia kustannuksista ja rakennuksen koko ja ikä.

- Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.

- Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan. Hinta-alueet ja vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

- Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020.

- Verorasitus jakautuisi uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken, verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään.