Kotimaiset keksinnöt painottuvat voimakkaasti teknologiaan – Patenttien määrä laskussa
Keksintöjen viikko -tapahtuma järjestettiin Viitasaarella jo 12. kerran.
Tuomas Moisio (vas.), Petrus Moisio ja Jorma Nokkala esittelivät kehittelemiään tuotteita viime viikolla Viitasaarella järjestetyssä Keksintöjen viikko -tapahtumassa. Kuva: Esko Keski-VähäläKotimaisten keksintöjen ja tuotteiden markkinoinnissa ja brändäyksessä olisi kehittämistä, sanoo Jali Heillman, Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven kehittämisyhtiö Witaksen innovaattori.
”Yhdysvalloissa mennään tuotteen markkinointi edellä. Suomesta löytyy korkeaa insinööriosaamista, mikä on arvokasta, mutta sen rinnalle tarvittaisiin nykyistä enemmän keksintöjä softapuolelle ja sosiaalisia innovaatioita”, Heillman kiteyttää.
Esimerkiksi äitiyspakkaus olisi pitänyt Heillmanin mielestä patentoida, brändätä ja myydä Suomesta ulkomaille.
”Nyt muut maat kehittelevät omia äitiyspakkauksiaan meiltä suoraan mallia ottaen.”
Viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä 1 529 patenttihakemusta. Hakemusten määrä on laskenut vuosituhannen alusta. Esimerkiksi vuonna 2004 hakemuksia tehtiin 2 220.
”Vähemmistö patentoiduista tuotteista myös muotosuojataan, jolloin patentti suojaa itse keksinnön lisäksi myös tuotteen ulkonäön. Kotimaiset keksinnöt painottuvat erittäin voimakkaasti teknologiapuolelle”, Heillman toteaa.
Viime vuonna suurin patenttien kotimainen yrityshakija oli Nokia Technologies Oy 53 hakemuksellaan.
Aalto-korkeakoulusäätiö oli kakkonen 48 hakemuksellaan ja sitä seurasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT (39 hakemusta), Kemira (32) ja Valmet Technologies (26).
Viitasaarella järjestettiin torstaista lauantaihin Keksintöjen viikko -tapahtuma jo 12. peräkkäisenä vuotena.
”Witaksen järjestämä tapahtuma polkaistiin aikoinaan pystyyn, koska halusimme luoda areenan, jossa ihmiset kohtaavat ja ruohonjuuritason ideoita ja keksintöjä singotaan kasvun tielle”, Witas Oy:n toimitusjohtaja Mirja Arkimaa sanoo.
”Perusajatuksena on, että ideat ja keksinnöt tuodaan esille niin, että niistä kiinnostuneet tahot löytäisivät yhtymäkohtia omiin tarpeisiinsa. Täällä aloittelevat yritykset ja keksijät ovat tavanneet sijoittajia ja saaneet rahoitusta hankkeilleen”, Arkimaa kertoo.
”Tietenkin tavoitteenamme myös on, että keksinnöistä ja innovaatioista saatava hyöty jotenkin jäisi tänne Viitasaarelle. Muualle jo perustetut yritykset eivät tietenkään helposti siirry tänne, mutta Viitasaaren seudun yritykset ovat löytäneet täältä uusia yhteistyökumppaneita”, Witas Oy:n markkinointikoordinaattori Marja Vähäsarja toteaa.
Viitasaarella toimivan Moisio Forest Oy:n yrittäjäveljekset Petrus ja Tuomas Moisio ovat Keksintöjen viikon vakiokasvoja.
Metsäkoneiden lisälaitteita valmistava yritys esitteli tänä vuonna uutta nosturin ohjausjärjestelmää.
”Pienellä perheyrityksellä on jatkuva paine tehdä tuotekehitystä. Haaste on välillä ollut, miten se rahoitetaan”, Petrus Moisio pohtii.
Joinde Oy:tä pyörittävä keksijä Jorma Nokkala Muuramesta saapui Viitasaarelle monikäyttöisen, päältä ajettavan pihatyökone Mocolan kanssa.
”Vuosikymmenten aikana melko monta keksintöä tehneenä sanoisin, että parhaimmillaan noin kaksi keksintöä sadasta kehittyy hyväksi konseptiksi, joka lähtee lentoon.”
Nokkala toivoo, että keksintöihin voisi kehittää kotitalousvähennystyyppisen järjestelmän.
”Pienissä keksinnöissä sellainen tulisi todelliseen tarpeeseen.”
Tapahtumassa vieraillut avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja uskoo, että keksinnöt ovat tärkein väline paremman tulevaisuuden rakentamisessa.
”Parempi talouskasvu ja tulevaisuus ihmisille lähtevät siitä, että jatkuvasti keksitään uusia asioita. Hyvä keksintö on sellainen, joka rakentaa parempaa elämää ihmisille, mutta myös auttaa luontoa – säästää raaka-aineita ja energiaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
