Maaseutu pelkää jäävänsämetsäkulmaksi kuntaliitoksissa
Todennäköisissä keskuskunnissa on kaksi kertaa enemmän kuntaliitoksen kannattajia kuin vastustajia. Sen sijaan kaavailtujen kumppanien asukkaista useammat ovat vastaan kuin puolesta.
Maaseudun Tulevaisuus selvitytti kuntalaisten mielipiteitä kyselyssä, jossa Gallup Elintarviketieto haastatteli syyskuun puolivälissä yli tuhat vastaajaa.
Heistä 501 asui kunnassa, jossa kuntaliitos on esillä. Heiltä kysyttiin, miten ja miksi he äänestäisivät, jos kuntaliitoksesta olisi äänestys nyt.
Tärkein syy sekä kannattaa että vastustaa on oman kunnan talous.
Keskuskunnissa lasketaan talouden kohenevan, kun liitos tuo veronmaksajia ja tilaa keskuksen laajenemiselle.
Nykyistä harvempi keskustassa töissä oleva veisi palkkansa naapurikuntaan verotettavaksi.
Joillakin kunnilla kyseessä on pakkoliitos. Siihen ei tarvita hallituksen uhkavaatimusta, vaan tilinpäätös ja väestöennuste.
Liitosten kannattajia ovat muita useammin miehet, eläkeikäiset ja kokoomuksen äänestäjät.
Talous on tärkein syy myös liitoksen vastustamiselle. Vastustajista useampi kuin joka toinen pelkää oman kunnan joutuvan maksumieheksi.
Keskuskunnan ulkopuolella asuvia pelottaa eniten palvelujen karkaaminen ja metsäkulmaksi jääminen. Ympäryskunnissa niitä pelkää yli kaksi kolmasosaa liitoksen vastustajista. Se on joka kolmas ympäryskuntien kaikista asukkaista.
Yleisintä liitosten vastustus on Pohjois-Suomessa. Perussuomalaiset ovat muita useammin liitoksia vastaan.
”Liitokset tuovat vain lisää pomoja ja byrokratiaa, eivät käsipareja terveyden- ja vanhustenhuoltoon”, yksi vastaaja perusteli.
Pienelle osalle äänestäjistä merkitystä on myös sillä, että kuntaliitos muuttaisi puolueiden valtasuhteita. Ympäryskunnissa joka viides liitoksen kannattaja tuntee vetoa keskuskunnan suuriin puolueisiin.
Muita useammin poliittisten voimasuhteiden muutosta toivovat SDP:n ja RKP:n äänestäjät. Perussuomalaiset puolestaan pelkäävät sitä muita useammin.
Hallituksen esitys pääkaupunkiseudun yhteisestä hallinnosta on useimpien mielestä hyvä asia. Pääkaupunkiseudun asukkaista sitä pitää erittäin tai melko hyvänä ajatuksena joka toinen, huonona vain joka viides.
Kuntarajat ylittävä hallinto siihen sopivissa asioissa ja ilman kuntaliitoksia olisi sopiva malli maakunnissakin. Sitä mieltä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista melkein joka toinen. Joka kolmas on vastaan. Eniten malli saa kannatusta maaseudulla.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
