Omillaantoimeentuleva puutarha
Miltä kuulostaisi puutarha, jota ei tarvitse kastella, kitkeä, lannoittaa tai muokata ja josta ei tarvitse torjua tuholaisia? Hyötykasvipuutarha, joka tulisi toimeen omillaan kuten metsä?
Tämäntapaista ideaalia etsitään Riikka Kaihovaaran kirjassa Riippumaton puutarha. Kirjan nimi viittaa helppouteen: puutarhuri voi maata riippumatossa. Toisaalta permakulttuurinen puutarha on riippumaton ulkopuolisesta energiasta, lannoitteista, kemikaaleista ja vedestä.
Permakulttuuri – permanent agriculture, pysyvä maanviljely – on suosiossa etenkin anglosaksisissa maissa. Suomenkielistä kirjallisuutta on ollut tarjolla noin hyllysenttimetri. Riippumaton puutarha tuplaa tarjonnan.
Permakulttuuri on suunnittelun menetelmä, jossa tavoitteena on ”luonnon toimintaa jäljittelevä puutarha, ruokaa tuottava ekosysteemi”, kuten Kaihovaara muotoilee. Permakulttuuri nostaa terveen järjen kunniaan ja pyrkii eroon fossiilisten polttoaineiden kaltaisista järjettömyyksistä.
Kaihovaaran mukaan metsäpuutarhat voivat olla osa globaalin ruokakriisin ratkaisua. Permakulttuurisilla ratkaisuilla voidaan vähentää riippuvuutta kansainvälisistä energia-, lannoite- ja siementoimijoista ja vahvistaa paikallisdemokratiaa.
Kirjan kiinnostavin anti löytyy sen lopusta: lista pohjoiseen puutarhaan sopivista monivuotisista ruokakasveista. Siispä litulaukkaa, väinönputkea, isomaksaruohoa ja vuohenkelloa istuttamaan.
TOPI LINJAMA
Riikka Kaihovaara:
Riippumaton puutarha.
Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet.
166 sivua. Visio.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
