Mitkä ovat EU:n tärkeimmät onnistumiset, entä pahimmat virheet? Teija Tiilikainen, Liisa Jaakonsaari ja Anneli Jäätteenmäki vastaavat

Baltian maidontuottajat osoittivat mieltään Brysselissä tasapuolisempien tuotantoehtojen edellyttämiseksi. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Euroopan unioni, 28 itsenäisen valtion liitto, edustaa maailmassa ainutlaatuista yhteistyötä.

"EU:n suurin onnistuminen on ylikansallisen vallankäyttökoneiston luominen. Sen elimet, parlamentti, komissio ja tuomioistuin sovittavat yhteen jäsenmaiden intressejä ja toimivat rauhan koneistona, joka sitoo jäsenensä yhteen ja pakottaa ne yhteistyöhön", Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvailee.

"Unioni toimii nationalistisen politiikan vastapainona. Järjestelmä estää sodat jäsenmaiden välillä."

Erilaiset jäsenmaat saavat toisiltaan monenlaista apua, joka jää usein maiden kansalaisilta huomaamatta. Yhteistyöllä alue onnistuu edistämään tutkimusta, kehitystä ja tehokkaiden toimintatapojen ja käytäntöjen siirtymistä maasta toiseen.

"Viime aikojen onnistumisia ovat olleet kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja kyberturvallisuuden parantuminen", Tiilikainen kertoo.

"Korruption osalta on tärkeää, että jäsenmaat ovat toisilleen vastuussa tilanteen kehittymisestä. Silloin käytäntöjä arvioidaan yhdessä: Riskimaita korruption osalta ovat erityisesti Romania, Bulgaria ja muut Balkanin maat."

Myös europarlamentaarikkona vuodesta 2009 toiminut Liisa Jaakonsaari (sd.) pitää EU:n hienoimpana onnistumisena vahvaa otetta digivallankumouksesta.

"Digitalisaatio, neljäs teollinen vallankumous, muuttaa valtavasti työtä ja maiden välisiä suhteita. Esimerkiksi tietosuoja-asetus ja tekijänoikeusdirektiivi ovat olleet tärkeitä uusia pelisääntöjä".

Toinen politiikan konkari Anneli Jäätteenmäki on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2004 ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja vuosina 2015–2017. Hän nostaa EU:n onnistumisissa esiin kaikille avoimen nuorisovaihdon ja yhteiset työmarkkinat sekä elintarviketurvallisuuden korkean tason.

"Kauppa on kaikille jäsenmaille tärkeää ja se olisi paljon vähäisempää ilman yhteisiä säädöksiä ja yhteisiä tarkastuksia. Kun miettii, kuinka paljon työtä on vientisopimusten solmimisessa esimerkiksi Kiinan kanssa, voi ajatella kuinka paljon säästämme vaivaa yhteisellä kauppa-alueella."

EU on myös löytänyt uusia kumppaneita ongelmallisten Venäjä, Kiinan ja USA:n sijaan, Jaakonsaari lisää.

"Kanadan, Vietnamin, Singaporen ja Japanin kanssa on saatu sovittua hyviä kauppasopimuksia. Niiden ansioista joillekin suurvalta-asemaa hakevan Kiinan pyrkimyksille voidaan sanoa ei."

Yhteinen linja on löytynyt myös vastatoimilla Venäjän aluevaltaukseen Krimin niemimaalla. Pakotteet eivät ole onnistuneet pakottamaan Venäjää vetäytymään Ukrainasta, mutta mahdollisuudet varsinaisiin onnistumisiin ovat EU:n puolelta olleet olemattomia.

"Pakotteet eivät ole koskaan täysin onnistuneita mutta ne olivat välttämättömiä. Venäjän toimia ei voinut jättää rankaisematta, mutta sotilaallinen puuttuminen oli poissuljettu ratkaisu", Tiilikainen kertaa.

"Se, että kaikki jäsenmaat ovat pysyneet yhdessä rintamassa, on ehdottomasti onnistuminen."

Myös Jaakonsaari kiittelee yhtenäisyyttä, vaikka pinnan alla kuohuu. Hän on sen sijaan kriittinen venäläisten parlamentaarikkojen matkustuskieltoja kohtaan.

"Ne vaikuttavat yhteistyötä ja Unionin ja Venäjän välillä."

Toinen EU:n kohtaama katastrofi on Britannian ero unionista. Tai siis päätös erosta, jonka toteuttamiseen ei tunnu löytyvän millään ratkaisua.

"On vaikea sanoa, mitä EU olisi voinut tehdä toisin", Tiilikainen arvioi.

"EU on selviytynyt hyvin, kyseessä on Britannian demokratian ja parlamentarismin kriisi. Kansa päätti kolme vuotta sitten erosta mutta asia ei ole edennyt, koska millekään ratkaisulle ei osata sanoa kyllä", Jäätteenmäki kuvailee.

"Kyseessä oli alun perinkin epätoivoinen keino estää konservatiivipuoluetta hajoamasta. Se tapahtuu todennäköisesti kuitenkin, kaksipuoluejärjestelmä on tullut maassa tiensä päähän."

"Brexit on suuri opetus sisämarkkinoiden merkityksestä. On erityisen harmillista, että maa joutuu osallistumaan eurovaaleihin ja brexit-mepit voivat sekoittaa unionin toimintaa eroon asti", Jaakonsaari lisää.

EU:n suurimpana viime aikojen epäonnistumisena haastateltavat näkevät vuonna 2015 alkaneen siirtolaisuuskriisin, johon ei osattu varautua ja jonka hoidossa solidaarisuus unohdettiin. Kauppa onnistuu muutenkin unionilta paremmin kuin yhteistyö turvallisuuspolitiikka.

"Heikko yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on Unionin pitkäaikainen epäonnistuminen"; Tiilikainen painottaa.

Jäätteenmäki nostaa epäonnistumiseksi myös löyhän suhtautumisen veropakoiluun sekä maatalouden byrokratian ja Venäjän elintarvikepakotteiden maksattamisen viljelijöillä.

"Populistien nousu on seuraus jostakin, ei syy mihinkään", Jaakonsaari arvioi.

"Nyt on keskityttävä töiden luomiseen ja alueiden eriarvoistumisen pysäyttämiseen. Tulevaisuuden uhka on myös väestön ikääntyminen."

Hän huomauttaa myös, ettei tasa-arvo ole edennyt EU:n tärkeimmissä viroissa vaan ne menevät yhä miehille.

Tiilikainen toivoo, että uusien jäsenmaiden rima pidetään korkealla.

"Jäsenyysehtojen täyttäminen on ollut tehokkain keino saada maat sitoutumaan eurooppalaisiin arvoihin. Hakijalla on selkeä tavoite ja kova tahtotila."