OP:n ja Ifin bonuskamppailun ratkaiseva selvitys loppusuoralla – kilpailuviranomainen valitsee kolmesta päätösvaihtoehdosta

Kilpailu vakuutusmarkkinoilla on Suomessa kovaa. If kanteli OP:n toimista kilpailuviranomaiselle elokuussa 2015. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvitys epäillystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä on loppusuoralla. Kuva: Jenna Jalkanen

Kuva: Jenna Jalkanen

Kilpailuviranomaisen ratkaisua OP-ryhmän bonusten laillisuudesta odotetaan yhä. Asiaa koskeva selvitys Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV) täyttää elokuussa kolme vuotta.

Kilpailuvastuualueen ylijohtajan Timo Mattilan mukaan työ on hyvin pitkällä, mutta päätöksen aikataulusta ei ole kerrottavaa.

"Tämä asia on kestänyt normaalia kauemmin mutta ei täysin yli kaikkien aikarajojen. Meillä on sisäisesti asetettu tavoite, että yhdenkään tapauksen käsittely ei kestäisi yli kolmea vuotta", Mattila toteaa.

Aikaa on vienyt laajojen taloustieteellisten selvitysten tekeminen. Niiden avulla koetetaan selvittää OP:n toimien vaikutusta kilpailuun.

Asiassa on kyse OP:n vakuutusmarkkinakilpailijan Ifin elokuussa 2015 tekemästä selvityspyynnöstä. If on tuohtunut siitä, että OP kytkee asuntolaina-asiakkaiden ansaitsemat bonukset käytettäviksi vakuutushankinnoissa. Bonuksilla alennettuja hintoja vastaan on vaikea kilpailla. If epäilee tällaisen hinnoittelun alittavan vakuutuksista OP:lle aiheutuvat kustannukset.

Selvityksen nimikkeenä on kilpailulaissa kielletty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Arviointi kohdistuu OP:n asemaan asuntolainamarkkinoilla.

Määräävän markkina-aseman tavoittelu tai pitäminen ei itsessään ole laitonta. Jos KKV toteaa OP olevan määräävässä markkina-asemassa, virasto arvioi, onko se käyttänyt asemaansa väärin sitomalla pankkipalvelut ja vakuutusten hinnoittelun.

"Aivan keskeinen asia on asuntolaina-asiakkuuksista saatujen bonusten vaikutus markkinaan, kun niitä käytetään muihin tuotteisiin, esimerkiksi vakuutuksiin", Mattila täsmentää.

OP on ilmoittanut pitävänsä kilpailijan väitteitä perusteettomina. Tiedon selvityksestä saatuaan OP tiedotti, että sen markkinaosuus vaihtelee vähittäispankkitoiminnan eri osa-alueilla 20–38 prosentissa eikä määräävää markkina-asemaa ole.

Asian ratkaisee aikanaan KKV:n pääjohtaja. Yksi vaihtoehto on selvityksen lopettaminen, mikäli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ei todeta. Jos kielletty menettely todetaan, ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa virasto kieltää kilpailulain vastaisen menettelyn ja esittää, että markkinaoikeus määrää OP:lle seuraamusmaksun.

Toinen vaihtoehto on niin sanottu sitoumusmenettely, jossa toimija lupautuu lopettamaan lainavastaisen toiminnan. Tällöin tehosteeksi määrätään uhkasakko. Toisinaan virasto on hyväksynyt myös ratkaisun, jossa selvityksenalainen taho muuttaa toimintaansa ennen ratkaisua eikä varsinaista päätöstä sitoumuksesta tehdä.

Mattilan mukaan molempia ratkaisuvaihtoehtoja käytetään suurin piirtein yhtä paljon. Sitoumuksen etuna on sen nopea vaikutus markkinoiden toimintaan. Kieltoa ja seuraamusmaksua täytyy usein odottaa vuosien oikeusprosessin ajan.

Seuraamusmaksu on käytännössä ainoa vaihtoehto selkeissä lainrikkomuksissa. Sen suuruus voi nousta jopa kymmeneen prosenttiin lakia rikkoneen yrityksen liikevaihdosta. Aikoinaan Valio tuomittiin kilpailun rajoittamisesta 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun.

"Jos on hyvin karkea väärinkäyttö, menemme oikeuteen. Mikäli tapauksessa kilpailuvaikutukset eivät ole isoja ja pitkä oikeusprosessi viivästyttää ratkaisua, sitoumukset voivat olla paikallaan. Niillä asia saadaan nopeasti ratkaistua", Mattila toteaa.

Jos asia viedään markkinaoikeuteen, siitä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi OP:n kilpailijat voivat esittää omia vahingonkorvausvaatimuksiaan yleisissä tuomioistuimissa eli käräjäoikeuksissa.