Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa

Jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, Suomessakin voisi tulevaisuudessa olla erittäin ankaraa maaperän kuivuutta 2–3 kertaa vuosikymmenessä. Kuva: Kari Salonen

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada kuriin, ennustettu muutos on varsinkin Etelä-Euroopassa hälyttävän voimakas. Pohjois-Eurooppa näyttäisi selviävän jonkin verran vähemmällä.

Maaperän kuivuminen uhkaa maataloustuotantoa, kun sadot jäävät niukoiksi kasvien kärsiessä veden puutteesta.

Metsäpalot ja tuhohyönteisten metsissä aiheuttamat vahingot lisääntyvät, ja pahimmillaan kova kuivuus voi jopa tappaa puita.

Maan pintakerroksen ollessa kovin kuiva lämpöä ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen, ja tällöin valtaosa auringon säteilyn tuomasta energiasta lämmittää ilmaa.

Ilmiö voimistaa ankaria helleaaltoja, jotka ilmaston lämmetessä muutoinkin yleistyvät. Liiallinen kuumuus muun muassa lisää vanhusten ja sydänvikaisten ihmisten kuolemia.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa arvioitiin maan pintakerroksen kosteussisällön muutoksia kuluvan vuosisadan aikana. Tarkastelussa käytettiin 26 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksia.

Lämpötilojen noustessa vettä haihtuu maasta entistä tehokkaammin, mikä pyrkii kuivattamaan maaperää.

Etelä-Euroopassa ja kesäisin myös Keski-Euroopassa kuivumista vielä kärjistää sademäärien ennustettu väheneminen.

Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti, maaperän kosteus jäisi vuosisadan lopulla monilla Etelä-Euroopan alueilla erittäin alhaiseksi jopa useampana kuin joka toisena kesänä.

Meillä Suomessa ankarasta maaperän kuivuudesta vastaavasti kärsittäisiin 2–3 vuotena vuosikymmenessä.

Laskelmissa on luokiteltu kullakin alueella erittäin kuiviksi sellaiset kesät, joina maaperä on ollut kuivempaa kuin 1900-luvun lopun ilmastossa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan rajoitettua, maaperän kuivuminen jää selvästi lieväasteisemmaksi kuin pahimpien kasvihuonekaasuskenaarioitten toteutuessa.

Tutkimus kuului osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan FORBIO-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta osaamista, jolla muun muassa turvataan metsätalouden toimintaedellykset Suomessa muuttuvassa ilmastossa.