Lännen Kotimaiset-tuotesarja osui ajan hermoon
Marita Waenerberg Matti Karppinen löysi helsinkiläismarketista laajan valikoiman Lännen Kotimaiset-tuotteita. Kuva: Viestilehtien arkistoLännen Tehtaiden toimitusjohtaja Matti Karppinen tutkii ison helsinkiläismarketin pakasteallasta. ”Voisi täällä olla enemmänkin meidän tuotteita, mutta aika hyvä!”
Viereen pysähtyy perheenäiti, joka lastaa koriinsa ison nipun Apetit-pakasteita – niitä, joissa kotimaisuusmerkki on selkeästi näkyvillä.
Kotimaiset-tuotesarjan lanseeraus viime vuoden alussa oli Länneltä oikeaan osunut veto. Karppinen kertoo ylpeänä, että sarjan myynti kasvoi viime jaksolla 20 prosenttia vastaavaan vuotta aiempaan jaksoon verrattuna. Muhkea lukema tuoteryhmässä, jossa myyntimäärät ja markkinaosuudet ovat normaalisti hyvin vakaat.
Kotimaisuus näkyy paitsi pakkauksen päällä, myös mainonnassa. Yhtiön sopimusviljelijät ovat lähteneet innolla mukaan tv- ja lehtimainoksiin.
”He ovat ylpeitä työstään ja me ylpeitä heistä.”
Hyvä yhteistyö ei tarkoita sitä, etteikö raaka-aineen hankinnasta käytäisi aitoja ja tiukkojakin neuvotteluita.
Nyt Kotimaiset-tuotteita on valikoimassa viitisentoista, mutta kun tämän kesän sato korjataan, mukaan saadaan myös kukkakaali ja purjo.
Kyse on todellisesta lähiruuasta. Raaka-aine tuotetaan vajaan sadan kilometrin säteellä Säkylän tehtaasta.
Huikein ketju on Karppisen suosikkituotteella, makealla pakasteherneellä. ”Se on pakastettu jo kahden tunnin sisällä siitä, kun se puidaan.”
Apetit Pakasteen tuotteiden kotimaisuusaste on Karppisen mukaan noin 80 prosenttia. ”Mutta sitä pyritään lisäämään koko ajan.”
Karppinen toivoo, että yhä useampi kuluttaja käyttäytyy niin kuin tuo helsinkiläismarketin perheenäiti.
”Tuorevihannestiskillä kuluttajat katsovat tarkkaan esimerkiksi kurkun tai tomaatin alkuperän, mutta pakastealtaalla sitä ei aina ajatella.”
Hyvä maku on elintarviketeollisuudessa ykkösasia, Karppinen korostaa. Muita pinnalla olevia trendejä ovat keveys, terveellisyys, lisäaineettomuus ja ravintoarvot.
Kaikkia näitä vihannespakasteala pystyy hyödyntämään, samoin Lännen toinen tukijalka, kalaliiketoiminta.
”Ja kotimaisuus voisi sielläkin olla kova sana”, Karppinen pohtii.
Ehkä Apetit Kalankin valikoimaan tulee vastaava kotimaisuutta korostava tuotesarja kuin Pakasteella on.
Lännen kalaliiketoiminta on rämpinyt pitkään alamaissa.
Viime vuoden alussa sekä Suomen että Norjan kalaliiketoiminnassa käynnistettiin tiukka tuottavuusohjelma. Kalapuolen viime vuoden tulos kipusikin hiukan plussalle, ensimmäistä kertaa aikoihin.
Muutama vuosi sitten Lännen oli myymässä viljatoimintaansa eli Avena Nordic Grainia (ANG) Hankkija-Maataloudelle. Kauppa kaatui kilpailuviranomaisten kantaan.
Viime vuosina vilja on ollut Lännen kannattavin osa. Oliko onnenpotku, ettei kauppa onnistunut?
Näin Karppinen ei suostu sanomaan.
”Mutta sanotaanko, että olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että omistamme Avena Nordic Grainin.”
Paitsi että ANG tekee hyvää tulosta, se saa jatkuvasti erinomaiset arvosanat asiakastyytyväisyysmittauksissa – niin viljelijöitä kuin viljanostajiltakin.
”Lisäksi henkilökunnan motivaatio on korkealla ja työilmapiiri mainio”, Karppinen kehaisee.
Viljamarkkinat ovat alkuvuonna olleet hiljaisemmat kuin vuosi sitten, joten silloisiin tuloslukuihin ei nyt ylletä.
Yksi jatkuva murheen aihe on öljykasvien heikko viljelyhalukkuus.
Mildolaan haluttaisiin kotimaista raaka-ainetta, mutta se on ollut loppu jo pitkään. Tuontitavaralla mennään.
Toinen kivi kengässä on välimiesoikeudessa puitava riita Sucroksen pääomistajan Nordic Sugarin kanssa. Karppisen mukaan on tärkeää, ettei sen anneta vaikuttaa Sucroksen toimintaan.
Sucros on hyvin hoidettu ja kannattava yhtiö, Karppinen toteaa. Ja huomauttaa tiukasti, että EU:n sokerintuotannon vähentämistalkoissa Suomi on osansa tehnyt.
Muutenkin hän toivoo, että neuvottelut EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta kääntyvät Suomen eduksi.
”Vahva kotimainen maatalous on suomalaiselle elintarviketeollisuudelle erittäin tärkeä.”
Vakavarainen Lännen Tehtaat on jo pitkään kertonut haeskelevansa sopivaa liiketoimintaa ostettavakseen.
Yksi uusimpia hankintoja on suurkeittiöille tarkoitettuihin, esikäsiteltyihin vihanneksiin ja hedelmiin erikoistunut Caternet Finland.
Mitään jättikauppoja ei ole syntynyt.
”Olemme olleet varovaisia ja harkitsevia.”
Yritysostoja ei tehdä ostamisen vuoksi vaan niiden myötä on saatava kannattavaa toimintaa.
Lännen on linjannut toiminta-alueekseen pohjoisen Itämeren alueen. Ruotsissa ja Norjassa ollaan jo kalatoimintojen kautta. Mitä muuta alue voisi kattaa?
”Tanska on jo hiukan kaukana”, Karppinen toteaa.
Baltian maat ovat yksi mahdollisuus, mutta siellä markkinat ovat on pienet ja pirstoutuneet.
Luoteis-Venäjä on kiinnostava alue, mutta maariski on siellä suuri.
”Todennäköisimmin sopivaa ostettavaa löytyy Suomesta.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
