Panttaavatkoperheetlastentekoa?
PÄIVÄN KYSYMYS
Miltä tilastokeskuksen syntyvyyden ennakkotiedot vuodelta 2012 vaikuttavat perhetutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta?
Nyt näyttäisi siltä, että syntyvyys on kahtena vuotena peräkkäin hienoisesti laskenut. Sitä ennen takana oli kahdeksan vuoden nousu. Tilastokeskus julkaisee tuoreimmat vuoden 2012 luvut tänään perjantaina.
Mistä lasku voi johtua?
Yksi suurin selittävä tekijä on epävarma taloustilanne. Euroopan laajuisesti talouskriisin on jo nähty laskevan syntyvyyttä. Suomessakin on nähtävissä oire samasta ilmiöstä kuin 1990-luvun lamassa.
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa muutokset syntyvyydessä ovat pienempiä kuin muualla Euroopassa.
Mistä johtuu syntyvyyden nousu 2000-luvun alussa?
Se johtui sekä paremmasta taloustilanteesta että siitä, että moni 1990-luvulla lapsentekoa lykännyt päätti sittenkin hankkia lapsen. Samanlaista lykkäysefektiä saattaa olla nyt näkyvissä.
Mitä on tapahtumassa Suomen kokonaishedelmällisyysluvulle, eli uusiutuuko Suomen väestö omin voimin?
Kokonaisuushedelmällisyyslukumme on 2,1 eli jokaisen naisen pitäisi synnyttää 2,1 lasta, jotta väestö uusiutuisi. Suurimmassa osaa kuntia se toteutuu. Koska pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsinki jää reippaasti tavoitteen alapuolelle, koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku ei yllä kahteen.
Missä on Suomen korkean syntyvyyden keskus?
Pohjanmaan kaikki maakunnat ovat edelleen korkean syntyvyyden aluetta.
Onko maaseudulla ja kaupungissa syntyvyydellä eroa?
On. Maaseudulla on edelleen isommat perheet kuin kaupungeissa, vaikka perhekoot ovat pitkään pienentyneet.
Mielenkiintoista olisi myös selvittää, muuttavatko erityisesti isommat lapsiperheet kaupungeista maaseudulle. Pääkaupunkiseudullahan ainakin lapsiperheet yleensä muuttavat kehyskuntiin.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
