Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia – "Uuden kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita viisaammin kuin ennen"

    Tasavallan presidentti käsitteli puheessaan poikkeuksellista koronavuotta ja nosti esiin itähelsinkiläisen biolapset -tanssiryhmän, joka otti itsenäisyyspäivän performanssissaan kantaa ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta.
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti uudenvuodenpuheessaan muun muassa, missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus.
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohti uudenvuodenpuheessaan muun muassa, missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti uudenvuodenpuheensa tänään perjantaina 1.1.2021 kiittämällä kaikkia suomalaisia vastuullisesta toiminnasta koronavirusepidemian oloissa.

    "Kansakuntana olemme tähän mennessä selvinneet verrattain hyvin koronavirusepidemiasta. Vaikean paikan tullen Suomi on taas kerran kansakuntana koonnut rivinsä. Korona on koetellut suomalaisia eri tavoin, mutta ilman vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan", Niinistö sanoo.

    Presidentti korostaa, että koronavirusepidemia on edelleen läsnä, eikä ote viruksen torjunnassa saa nyt lipsua.

    "Vaikka väsymys painaa, vielä on löydettävä toivoa jatkaa, sillä koettelemus ei ole ohi. Rokotukset tulevat jo, mutta parhaassakin tapauksessa menee vielä kuukausia, että viruksesta on kokonaan päästy eroon. Ja täytyy muistaa, että rokotuksista on apua vain rokotukset ottamalla", Niinistö muistuttaa.

    Niinistön mukaan kansakunnan yhteinen tulevaisuus rakennetaan jokaisen ihmisen teoilla tässä ja nyt.

    "Kun koronasta päästään, ei ole paluuta menneeseen. Vieläkin on vaikeaa ymmärtää, miten perusteellisen myllerryksen keskellä olemme."

    "Pandemia on muuttanut meitä jokaista. On ollut hämmentävää huomata yhteiskuntamme haavoittuvuus, miten kaukana ihmiskunta onkaan haavoittumattomuudesta", Niinistö pohtii.

    Niinistön mukaan kriisin keskellä kukin on saanut ja joutunut mittaamaan itseään.

    "Yksinäisyyskin on tullut monelle valitettavan tutuksi. Toisaalta jaettu kokemus myös yhdistää: miten riippuvaisia olemmekaan toinen toisiamme."

    Presidentti korostaa, ettei muutoksessa ei ole kyse vain pandemiasta, sillä ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään pelättyäkin nopeammin.

    "Myös kansainväliset valtasuhteet ovat jatkuvassa liikkeessä. Kansainvälisillä finanssimarkkinoilla tapahtuu, kun keskuspankit painavat miljoona- ja miljarditolkulla uutta rahaa. Uudet murrosteknologiat tekoälystä kvanttilaskentaan lyövät itseään vahvasti läpi", Niinistö luettelee.

    "Uuden kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita viisaammin kuin ennen. Se voi tuntua pelottavalta, mutta paljon vaarallisempaa on yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa."

    Presidentti muisteli puheessaan suomalaisen kansakunnan menneitä vuosikymmeniä.

    "Kansalaiset, muistamme historiasta aikakauden, jolloin rakensimme Suomea. Silloin rakennettiin maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen koulutusjärjestelmä sekä pohjoismainen hyvinvointivaltio, ja Suomi vietiin osaksi länttä."

    Niinistön mukaan seisomme jälleen kansakuntana historian uudessa taitekohdassa.

    "Meidän jokaisen on kysyttävä itseltämme, mikä määrittää tahtoa uuden kohtaamiseen juuri nyt."

    Niinistö viittasi puheessaan kenraali Jaakko Valtasen kanssa käymäänsä keskusteluun.

    "Hän puhui viisaasti yhteistunnon merkityksestä. Yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon jotain sellaista, jonka arvoa emme aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta: Suomen jatkuva menestys kansainvälisissä mittauksissa ei ole sattumaa", presidentti summaa.

    "Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen."

    Suomen kansalaisuus on arvokas asia sen kantajalle, presidentti korostaa.

    "Suomessa ihmisillä on paljon oikeuksia, mikä on tärkeää. Vähempään vaakakuppiin keskusteluissa oikeuksista ovat jääneet kansalaisten vastuut ja velvollisuudet. Näiden oikeasuhtaisuutta pitäisi puntaroida enemmän", Niinistö huomauttaa.

    "Ilman velvollisuuksia ei nimittäin ole oikeuksiakaan, ja suomalainen yhteiskunta on vastuun ottaminen arvoinen."

    Presidentti käsitteli uudenvuodenpuheessaan myös sivistysvaltion dilemmaa yksittäisten ihmisten suojelemisen ja kansallisen turvallisuuden yhteydessä.

    "Kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan turvaamaan sitten kaikkia muita? Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Entä voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle", Niinistö pyöritteli.

    Euroopan eri valtioissa on tähän mennessä päädytty tässä pohdinnassa hyvin erilaisiin tilanteisiin, Niinistö huomauttaa.

    "Olen pohtinut, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa toimimme väljemmin kuin muut maat. Meidän ei koskaan saisi joutua tunnustamaan, että olemme olleet naiiveja politiikassamme."

    Turvallisuudentunnetta horjutetaan myös digitaalisin keinoin.

    "Sana tietomurto antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset horjuttavat turvallisuutta, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä ja koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan", presidentti painottaa.

    Niinistö nosti puheessaan esiin itähelsinkiläisen biolapset -tanssiryhmän, joka otti itsenäisyyspäivän tanssiperformanssissaan kantaa ilmastomuutoksen torjunnan puolesta.

    "Biolapset sanoivat, että ota pallosta kiinni. Heidän huolenaan on hyvin perustellusti ilmastonmuutos, ja tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan", Niinistö sanoo.

    Presidentti pohti, voisivatko ihmiset muuttaa käytöstään riittävästi, jotta ilmastonmuutoksen torjumisessa saataisiin tuloksia aikaan.

    "Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, jopa liikkumistamme – mutta näin on tehty vaaran välttämiseksi. Olisiko tästä malliksi toisen vaaran kohtaamisessa? Nimittäin ilmastonmuutoksessahan on myös pohjimmiltaan kysymys ihmisten käyttäytymisestä."

    Tasavallan presidentti päätti uudenvuodenpuheensa pohtimalla uuden oppimisen mahdollisuuksia ja merkitystä.

    Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä, ja siihen pandemia on meitä johdatellut. Muut täytyy ottaa huomioon omassa käytöksessä. Kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vie myös ihmisyyttä eteenpäin. Viedään näitä asioita yhdessä eteenpäin", Niinistö sanoo.

    "Onnellista alkavaa vuotta ja Jumalan siunausta."